perjantai 26. maaliskuuta 2010

MediaPexin Perikato. Osa I

Moraalittomuus on mierontiensä kulkenut. Tämän pamfletin aikana Rötösherra hikoilee kuin Führer huhtikuun 30. päivänä 1945. Vaihtoehtoja on enää yksi: maksaa puhetyöläisille sairausajanpalkkaa, ja kohtuullista ja asianmukaista palkkaa.

Moraalittomuuteen liittyy olennaisesti epärehellisyys, ja epärehellisyyteen valehtelu. Ja kun valheita syljetään tarpeeksi, niistä syntyy verkko joka leviää yhteiskuntaan kuin syöpä. Ja tuo valheidenverkko on ainoa MediaPexiä hengissä pitävä voima. Se on Rötösherrojen luomus. Oikotie rikkauteen, mutta myös kiitotie Perikatoon.

Totuuden raikas tuuli repii valheidenverkot yhdessä yössä. Niin kävi vuonna 1998. Silloin hovioikeuden mielestä MediaPexin entisen toimitusjohtajan Peter Nybergin vaimo Anja Nyberg "syyllistyi veljensä Antti Alastalon kanssa törkeään velallisen epärehellisyyteen.” Näin sanotaan Talouselämän verkkosivuilla. Toimittaja Jyrki Alkio toteaa suoraan, että Sentican sijoitusjohtaja Wentzelin kehumat perusasiat eivät olleet kunnossa MediaPexin edeltäjässä Lustimossa: ”Lustimo myi liiketoimintansa syksyllä 1998 MediaPexille. Sen jälkeen yhtiön rahavarat siirrettiin verottajan tavoittamattomiin.”

Joten onko enää epäselvää minkälaisesta alkulimasta Rötösherrojen nykyinen rahasampo on peräisin? Emme syytä valheenverkosta puhetyöläisiä, sillä tapana ei ole syyttää keskitysleireistä nöyryytettyjä saksalaisia. Pajunköysi on Rötösherran punoma. Mutta koska valheenverkko on valtava, voimme paljastaa siitä vain pienen osan kerrallaan:

”Valehtelu asikkaille ja sidosryhmille”

Jos puhetyöläistä käsketään hehkuttamaan kylkiäisenä desing-tuotetta, jonka sijasta kuluttaja saa hikiset jumppatossut, onko se harhaanjohtavaa myynnin edistämistä? On. Jos puhetyöläistä käsketään lupaamaan risteilylahjakortti, joka on voimassa huhtikuun loppuun asti, mutta jonka kuluttaja saa vasta äitienpäivänä, onko se harhaanjohtavaa myynnin edistämistä? On. Jos puhetyöläistä käsketään lupaamaan Kotivinkin Jouluherkut-erikoisnumero jouluun mennessä, mutta jonka kuluttaja saa laskiaisena, onko se harhaanjohtavaa myynnin edistämistä? On. (Tietenkin jouluherkuista voi leipoa laskiaispullia, ja jopa pääsiäiskakkuja, mutta...) Ja jos puhetyöläistä käsketään myymään 6 kuukauden tilausjaksoa, joka ”ei velvoita jatkotilauksiin”, mutta joka on kestotilaus minkä kuluttaja joutuu itse muuttamaan määräaikaiseksi, onko se rehellistä puhetta? Ei.

Jälkimmäisin kusetus on peräisin kustantajien munasta, joka siittää epäsikiö-järjestelmiä jotta kuluttajan olisi mahdoton päästä lehdistä eroon. Esimerkiksi Forma-kustantamo lopetti syksyllä 2009 nettiperuutus-mahdollisuuden, koska sillä oli helppo muuttaa kestotilaukset määräaikaiseksi. Ja koska netti-peruutus oli tehokas keino suostutella kuluttajia, MediaPex lupasi peruuttaa tilaukset kuluttajan puolesta, ja ilmeisesti Formalta salassa, sillä Forma ei varmasti olisi hyväksynyt sitä, että MediaPex, jonka tarkoitus on myydä, myös peruttaa tilaukset, eli tökkii reikiä kustantamon rahapussiin. Mutta kun Forma lakkautti nettiperuutuksen, miten kuluttajille luvattujen peruutusten kävi?

Huonosti. Kuluttajat saivat peruuttaa tilaukset itse. Eli osa kuluttajista osti lehtiä vain siksi, että MediaPex lupasi peruuttaa jatkotilaukset kuluttajan puolesta. Ja tämä lupaus oli monen suostumus kaupanteolle. Mutta lupausta ei pystytty pitämään enää sen jälkeen, kun Forma oli sabotoinut nettiperuutuksen. Toisin sanoen: MediaPexin hengissä pysyminen perustuu harhaanjohtamiselle siksi, koska Rötösherrat haluavat rikastua epäeettisin keinoin, jollaista on myös sairausajan palkan maksamatta jättäminen.

Ja nyt meitä kiinnostaa se, että vieläkö Forman Jaakko Lempinen ja Yhtyneiden Kuvalehtien Markus Rouhiainen pitävät MediaPexiä "luotettavana"? Näin he ovat sanoneet PexPressissä, eli MediaPexin henkilöstö- ja sidosryhmälehdessä. Ja koska kysymys on niin mielenkiintoinen, olemme lähettäneet linkimme Formalle, Sanoma Magazinesille, A-lehdille ja Yhtyneille Kuvalehdille. Niitä varmasti kiinnostaa millaista mainosta MediaPex heille tuo, koska lehtikaupassa on kyse kustantamon maineesta. Ja maineessa on firman tulevaisuus. Sitä ei MediaPexillä enää ole.

”Tyhjän myyminen”

Kun yhden kustantamon rengiksi alistettu myyntitoimisto kauppaa Rötösherrojen ahneudessa myös toisten kustantamoiden lehtiä, puhetyöläinen ei valitettavasti voi tietää onko kuluttajalla ko. kustantajan karenssia, eli aikaa, jolloin uutta tilausta ei voi tehdä. Koska puhetyöläinen ei sitä tiedä, hän myy kuluttajalle lehden, joka ei välttämättä koskaan mene perille. Eli tehdään kaupat tuotteesta, jota ostaja ei saa. Onneksi kyse on jätepaperista eikä lääkkeistä, mutta siitä huolimatta tyhjän myyminen on kuluttajan harhaanjohtamista. Ja kukapa muu olisi syyllinen valehteluun kuin itse Rötösherra, joka ei pelkää mitään muuta kuin elintasonsa laskua.

Onneksi tyhjän myyminen ei heitä rikastuta, mutta se ei tee valehtelusta sen rehellisempää. Päinvastoin. Mutta siitä huolimatta Rötösherrat mainostavat firmaansa REILUN PELIN JÄSENinä. He kantavat otsassaan Asiakkuusmarkkinointiliiton leimaa, jonka Telemarkkinoinnin Käytännesäännöissä lukee mm. seuraavaa:

”Myyjä ei saa käyttää edistääkseen myyntiä totuudenvastaisia eikä harhaanjohtavia menettelytapoja.”
”Kylkiäiset eivät saa hallita myyjän myyntipuhetta, vaan päähuomio tulee kiinnittää myytävään tavaraan tai palveluun.”
”Sovelias soittoaika maanantaista perjantaihin on kello 9.00–20.30”


Rötösherrat rikkovat kaikkia em. sääntöjä. Jos kestotilaus on luvattu muuttaa kuluttajan puolesta määräaikaiseksi, jota ei kuitenkaan tehdä, se on harhaanjohtavaa myynnin edistämistä. Kun myyntineuvottelussa korostetaan risteilylahjakorttia, jota kuluttaja ei välttämättä koskaan saa, niin päähuomio ei ole tavarassa vaan kylkiäisessä. Ja sen lisäksi ainakin pohjoisimmassa konttorissa huijataan kansaa klo 21.00 asti. Eli herätellään mummoja yöunilta vain siksi, että Rötösherra haluaa heidän viimeiset rahansa. Ja kun tähän lisätään vielä se, että vaikka puhetyöläisellä on ”tiedonantovelvollisuus kertoa asiakkaalle, kuinka kauan tarjous on voimassa”, puhetyöläinen ei sitä voi kertoa, koska hän ei sitä tiedä, koska Rötösherrat eikä kustantamot sitä heille kerro. Ja siitä huolimatta Rötösherrat julistavat olevansa REILUN PELIN JÄSENiä. Siksi me haluamme tietää, mitä Kuluttajansuojavirasto sanoo tällaisesta sikailusta. Odotamme innolla viraston vastausta. Innolla odotamme myös Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän vastausta kysymykseen:

”Onko Ulla Karvo paholaisen asianajaja?”

Kysymys sisältää jo sen julkituodun tosiasian, että kun ilmoitimme helmikuun 25. päivä Karvolle Rötösherrojen moraalittomuudesta, Karvo vastasi näin:

”Epäoikeudenmukaisuuksia ja ongelmia löytynee kaikilta yhteiskunnan sektoreilta.”

Onko Karvolla kaikki siis kotona? Ei. Hän on eronnut. Mutta erosta huolimatta hän on edelleen oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari. Se tarkoittaa sitä, että hänen pitäisi tuntea oikea ja väärä, sillä laki on kirjaan kirjoitettua moraalia. Ja tässä yhteiskunnassa on (ainakin) ollut vallalla sellainen moraalikäsitys, että valehtelu on väärin, ja todenpuhuminen oikein. Ja nyt kun me puhumme totta, Rötösherrat uhkaavat meitä poliisitutkinnalla. Eikö se kuulosta juuri siltä, että Rötösherran sulkijalihas alkaa reistailla peflettiemme ristitulessa?

Vääryys ei kestä päivänvaloa. Hukkuvat tarttuvat oljenkorsiin. Rötösherrat kompuroivat tylsillä luistimillaan heikolla jäällä. Jää ritisee jo. Kaikkia ei voida pelastaa, mutta me ojennamme Rötösherroille nyrkkimme, josta sojottaa keskisormi. Tarttumalla siihen Rötösherrat voivat pelastua, sillä sormessamme on voima, joka litistää heidät maksamaan puhetyöläisilleen sekä sairausajan palkkaa että kohtuullista ja asianmukaista palkkaa. Keskisormemme siis opettaa moraalifilosofiaa, koska Kokoomuksen karvoista ei ole mihinkään. Vai onko Karvo välinpitämätön? Jos on, niin ovatko tuollaiset karvat kansanedustajapaikkansa arvoisia? Eivät! Sillä Suomen kansa on rehellistä toisin kuin Rötösherrat ja heitä suojelevat varatuomari-blondit. Eikä nyt riitä vain se, että käydään kampaajalla värjäämässä tukka punaiseksi. Nyt tarvitaan tekoja! Ja turha on Rötösherran poliisille itkeä, sillä konstaapeli Reinikainen nauraa itsensä hengiltä. Eihän kukaan ole niin ääliö, että lukisi näiltä riveiltä uhkauksia. Joten Rötösherra: joko tunnet kylmän hien valuvan? Jos et, taidat olla psykopaatti. Führer ainakin oli. Ja hän päätti päivänsä oman kätensä kautta.

1 kommentti:

  1. "Ja jos puhetyöläistä käsketään myymään 6 kuukauden tilausjaksoa, joka ”ei velvoita jatkotilauksiin”, mutta joka on kestotilaus minkä kuluttaja joutuu itse muuttamaan määräaikaiseksi, onko se rehellistä puhetta? Ei."

    Kuka pakottaa asiakkaan ottamaan enemmän kuin se 6kk kuin mistä on alunperin ollut puhe? Ei kukaan. Jos myyjä asiallisesti kertoo, että tilaus lähtee alkuun keston tunnuksella ja määräaikaistaa voit tilauksen näin ja näin, niin onko silloin myyjän vika jos asiakas ei sitä määräaikaistamista tee?

    VastaaPoista