maanantai 29. maaliskuuta 2010

Rötösherran ja Kokoomuksen kuherruskuukausi

Suomi on siitä outo oikeusvaltio, ettei kaikkien tarvitse kunnioittaa lakeja. Jos lakiin on kirjoitettu, että työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, niin Rötösherra voi pyyhkiä lailla perseensä hallituksen rähmivän silmän alla. Ja sitten kun kansalaisjournalistit nykäisevät hallitusta hihasta, niin yksi kokoomuslainen alkaa syytellä haukkumisesta. Hullu ämmä, naapurimme sanoisi.

Niin juuri. Mehän vain kysyimme onko Ulla Karvo paholaisen asianajaja, ja mikä pelottavinta, Karvo ei kieltänyt sitä. Ja outoa myös se, ettei muita kokoomuslaisia kiinnosta onko heidän joukossaan Paholaisen asianajaja, tai jopa palvoja. On siis täysin mahdollista, että kokoomuksen ryhmäkokouksissa tehdään aivan muuta kuin juodaan pullakahvia. Mitä? Sitä kansa ei halua edes kuvitella.

Mutta ko. joukkiolla on tällä hetkellä valta kirjoittaa ja uudelleen kirjoittaa sitä kirjaa, jota Suomen laiksi kutsutaan. Kyseistä tiiliskivi-romaania sen enempää referoimatta muistutamme, että jos kansalainen veneilee ilman liivejä, häntä voidaan rangaista. Jos kansalainen autoilee ylinopeutta (tyhjällä autiolla käyttämättömällä) tiellä, häntä voidaan rangaista. Jos kansalainen tiputtaa pontikkaa janoonsa, häntä voidaan rangaista. Mutta kun Rötösherra riistää työntekijöidensä perusoikeudet, varastaa heidän rahansa, niin Rötösherraa suojellaan.

Suomen laki onkin sellainen runokokoelma, että sillä läimitään kansalaista korville kaikista mitättömistä virheistä, erehdyksistä, ja kömmähdyksistä joista ei aiheudu harmia kenellekään, samalla kun sillä suojellaan järjestelmällistä riistoa harjoittavaa Rötösherraa. Voi siis kysyä, onko Suomen laki kirjoitettu palvelemaan Rötösherraa ja alistamaan kansaa? Ja mikä sitten erottaa kansalaisen ja Rötösherran? Kravattiko? Tuo kurkkuun sidottu lärpäke? Antaako sellainen oikeuden tehdä mitä huvittaa? Alistaa ja riistää? Varastaa ja orjuuttaa?

Näitä kysymyksiä pohtiessa alkaa aina hirvittää: Osta kravatti ja sikaile, niin sinut palkitaan. Ja Suomiko oikeusvaltio?

Onneksi paholaisen asianajajien joukkoon on livahtanut Iso Mies pohjoisesta. Emme tarkoita Väyrysen Paavoa, tuota politiikan jättiläistä, joka ei edelleenkään ole jaksanut kommentoida MediaPexin rötöstelyä. Tarkoitamme Esko-Juhani Tennilää. Hän on ollut meihin yhteydessä. Siitä suurkiitos Esko-Juhanille ja hänen avustajalleen Auli Herttuaiselle. He ovat sanoneet, että me olemme liikkeellä oikealla asialla. Me olemme sitoutumattomia, he tietävät sen, eikä heillä ole mitään tekemistä vennamolaisen retoriikan kanssa. Mutta työoikeuksien puolustajina he näkevät asioiden taakse eivätkä takerru pintarakenteeseen toisin kuin kokoomuksen Karvo, joka ilmeisesti miettii sitä, pitäisikö tukka sittenkin värjätä punaiseksi, jotta epäkohta korjaantuisi. Mutta kampaajalla käynti ei maailmaa pelasta, joten Karvo voisi ottaa mallia Tennilästä ja tunnustaa ääneen, kuinka surkea riistettyjen asema on. Ymmärrämme, että tunnustaminen ei kaikilta luonnistu. Se on valitettavaa. Kokoomus istuu hallituksessa, hallituksella on enemmistö eduskunnassa, ja eduskunta voi säätää lakeja, joilla Rötösherrojen porsastelut voidaan lopettaa - jos siihen vain löytyy tahtoa. Missä siis hyvä tahto?

Ei ainakaan Kokoomuksen ryhmäkokouksissa. Tiedä vaikka Rötösherrat kantaisivat sinne lehtiä jopa kotiin vietäväksi. Voi siis kysyä: onko korruptio räjähtänyt Kokoomuksen käsiin? Suomessahan on aina ollut korruptiota, on edelleen, ja tulee olemaan, ja siksi epäkohdat kiusaavat kansaa. Jos valtiokoneisto toimisi niin kuin junan vessa, Rötösherrat pysyisivät Herran nuhteessa. (Puusilmille tiedoksi: Älkää peljätkö, edellinen lause oli vain vertauskuva.)

Korostamme siis vielä Tennilän arvostettavaa elettä, jolla ei epäkohtaa välttämättä heti korjata. Mutta on se parempi kuin Karvon välinpitämättömyys. Karvoa ei siis kiinnosta riisto, vaan se miltä oma pärstä äänestäjän silmissä näyttää. Eikä siinä mitään, Karvo on ikäisekseen komia nainen. Onnittelut! Mutta kun ilmoitimme hänelle koko oikeudenmukaista maailmaa kiinnostavasta blogistamme, niin Karvo kiiruhti kiillottamaan vain imagoaan. Totta kai hän tykkää hyvinpalkatusta työstä isossa kivitalossa Helsingin keskustassa. Miksi ei tykkäisi? Stockmanille ja Tallinnaan pääsee tuossa tuokiossa, palkka riittää parturissa käyntiin ja työn ohessa jää aikaa haukkua niitä, jotka uskaltavat taistella työoikeuksiensa puolesta.

Ihmetys ei ollutkaan suuri, kun ilmoitimme Karvon välinpitämättömyydestä hänen puoluekavereilleen. 52 kokoomuslaisesta vain kaksi kommentoi tapausta: Hemmingin Hanna-Leena ilmoitti, että on parempi kun Karvo kommentoi itse sanomisiaan, ja Karhuvaaran Arja vain kiitteli tiedosta. Olkaa hyvä vaan. Muut vaikenevat. Kokoomus. On siinäkin puolue. Kun blondi hölmöilee niin muut kääntävät selkänsä. ”Hoitakoon itse mokailunsa...” Ja tuollainen puolue miehittää eduskuntaa. Voi siis hyvällä syyllä kysyä, löytyykö Kokoomuksesta enemmänkin välinpitämättömiä blondeja? (Naapurimme huutaa taas, että löytyy). Selvä. Mutta tämän paljastuksen jälkeen yksikään rehellinen kansalainen ei äänestä ensi vaaleissa kokoomuksen karvoja, vaan ainoastaan ne, jotka välinpitämättömyydestä hyötyvät. Eli Rötösherrat. Siksi tulevalle ex-kansanedustaja Karvolle ei jää muuta vaihtoehdota kuin etsiä ensi vaalien jälkeen uusia töitä, mennä vaikka MediaPexille myymään Apua ilman takuupalkkaa ja sairausajan palkkaa.

Ja silloin se alkaa. Itku ja hampaiden kiristely. Ulla, laske siinä sitten senttisi. Kertyykö niistä maaginen 1052? Entä jos sairastut? Millä silloin elät? Vuokra? Puhelinlasku? Tyttären uudet jumppatossut? Miten sitten suu pannaan? Harmittaako? Varmasti, ja kun tuo 1052 ei täyty, niin sitten on parempi jäädä orjaksi kuin ruveta työttömäksi. Sitäkö haluat? Kansanedustajasta orjaksi? Huh-huh! Siinä vasta CV. Olisiko sittenkin pitänyt käyttää kansanedustajan ura vähän hyödellisemmin? Laittaa Rötösherrat kuriin? Taata työläisille asianmukainen ja kohtuullinen palkka ja sairausajan palkka? Mieti nyt. Valta on vielä sinulla. Mieti, haluatko ensi vaaleissa pienen ihmisen äänen vai oletko laskenut, että Rötösherrojen äänet riittävät uusintakierrokselle Suomen suurimpaan sirkukseen? Tai saahan niillä Rötösherrojen rahoilla näyttävät vaalimainokset, kampaukset ja jakkupuvut. Ja nehän pelin ratkaisee: jakkupuvut ja kasvonkohotukset. Eihän vaalivoittoon muuta tarvita. Vain rahaa. Ja sitähän Rötösherroilta löytyy. Siispä antaa Rötösherran rötöstellä vaalikampanjarahaa, ei pienen ihmisen tuska Kokoomuksen ryhmäkokoukseen kuulu.

Köyhät kyykkyyn! kiljuu Kansallinen kokoomus.

Jälkikirjoitus rehelliselle kansalle
Liittymällä johonkin seuraavista (tai kaikkiin) FB-ryhmiin, saat ilmoituksen blogiin päivitettävistä pamfleteista.
Rötösherrat hi*teen?
MediaPex macht frei
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti