tiistai 27. huhtikuuta 2010

Taikaviitta ja Karhukoplan ruostuneet nenäkarva-sakset

Karhukopla odotti eilistä kuin pyöveli uutta kirvestä. Niin mekin. Poliisimestari ei. Sisulla olisi ollut oikeitakin töitä. Parempaakin tekemistä kuin tulkita blogikirjoituksista kuvitteellisia rikoksia ja runoilla esitutkintakertomuksia (samaan aikaan Karhukopla punoo juoniaan ankkalinnalaisten pääomien menoksi). Mutta ei siitä sen enempää, sillä Taikaviitta lupasi salata iloluontoiset keskustelunsa poliisimestari Sisun kanssa. (Voi sitä naurun määrää). Ja Taikaviitta on tunnetusi hyville hyvä, ja pahoille paras. Siksi Taikaviitta antaa Karhukoplalle ilmaisen neuvon: hylky ei nouse omin avuin. Siihen tarvitaan ammattiauttajaa. Pelastaako siis moraaliton sikafarmari nälkään kuolevat porsaansa syyttämällä toimittajaa, joka on kutsunut kansan seuraamaan possujen kärsimysnäytelmää? Tai pelastaako moraaliton turkistarhaaja syyhyyn kuolevat supikoiransa syyttämällä toimittajaa, joka on kutsunut ohikulkijat katsomaan elukoiden kutinaa? (Miksi kaksi vertausta? Siksi koska (A) kaikki eivät osaa lukea, (B) kaikki eivät ymmärrä lukemaansa, (C) kaikki eivät halua ymmärtää lukemaansa.) Joten pelastaako moraalitonta kähmimistä harjoittava Karhukopla maineensa kiusaamalla poliisimestari Sisua? Ja onko se muka kansalaisjournalistien vika, että Rötösherran puljussa haisee home? Hometaloa ei peruskorjata valehtelemalla! Hometaloa ei peruskorjata haukkumalla väärää puuta! Mutta kaikki tämän tasavallan tollikat eivät sitä tajua. Rötösherra kyllä tajuaa sen. Hän myöntää jopa sen. Mutta ylpeys ei anna periksi. Siksi Taikaviitta antaa Karhukoplalle myös toisen ilmaisen neuvon: lukekaa ihmeessä Conradin Pimeyden sydän. Kolonialismin hirveyksiä ja rikkauksia kuvannut Joseph kirjoitteli myös kirjeitä (niin kuin mekin), ja tällaisia lauseita:

”Kunnia, oikeudenmukaisuus, myötätunto ja vapaus ovat ajatuksia, joihin ei voi käännyttää. On vain ihmisiä, jotka mitään tietämättä, mitään ymmärtämättä ja mitään tuntematta juopuvat sanoista, toistelevat sanoja, huutavat ne ulos suustaan, kuvittelevat niihin uskovansa, vaikka eivät uskokaan mihinkään muuhun kuin voittoon, henkilökohtaiseen hyötyyn ja omien tarpeittensa tyydyttämiseen.”

Conradin sanat sopivat kuin sormet sieraimiin. (Huomautus puusilmille: emme raiskaa neniänne, olemme rauhaa rakastavia hippejä, keskenkasvuisia koirankusettajia.) Leikatessaan aamuisin heinettyneitä nenäkarvojaan Karhukopla ei siis usko mihinkään muuhun kuin voittoon, henkilökohtaiseen hyötyyn ja omien tarpeitten tyydyttämiseen. Siksi eräissä firmoissa ollaan valmiita uhraamaan satojen, jopa tuhansien vaihtoehdottomien kansalaisten hyvinvointi uusien nenäkarva-saksien ostamiseksi, koska entiset ovat niin ruosteessa että nyhtävät karvoja kuin kansalaisjournalistit Rötösherran räkäistä kravattia. ”Tahdon uudet sakset!” sikafarmari röhkii ja talloo possujaan alimpaan helvettiin, sillä mitä pienemmin kustannuksin porsaista selvitään, sen nopeammin uudet nenäkarva-sakset saadaan. Ja siksi jotkut puhelinmyyntifirmat leikkivät siirtomaaisäntiä, ja suhtautuvat puhetyöläisiinsä kuin neekeriorjiin. Aivan sama tykkäätkö sinäkään Lukijamme neekereistä, supikoirista tai puhetyöläisistä, sillä puhetyöläisillä, supikoirilla ja neekereillä on oikeudet niin kuin Valkonaamaisella Rötösherrallakin. Vai eikö ole? Ei ainakaan itsensä Rötösherran mielestä, eikä myöskään päättäjien, koska ne riiviöt eivät viitsi painostaa rötösfirmoja noudattamaan työehtosopimuksia. Mutta supikoirille ja sioille on yleissitovat TES:t runoiltu. Siksi valtamedia uutisoi toisinaan kuinka nelijalkaiset elukat kärvistelevät karsinoissaan. Oikein! Siis se, että uutisoidaan. Onhan se ihan kivaa, että supikoirien ja sikojen oikeuksia varjellaan paremman kuin 2–3-jalkaisten puhetyöläisten oikeuksia. Niinpä. Onhan puhetyöläinen alhaisempi olento kuin supikoira tai minkki, joista kumpikaan ei kuulu luontaisesti Suomeen, joten parempi vain, että Karhukopla saa nylkeä supikoiransa vaikka elävältä. Ja mitä nopeammin, sen nopeammin. Ja toisaalta: eihän turkistarhaaja tarvitse supikoiraa, vaan supikoiran turkin, niin kuin ei puhelinmyyntipuljukaan tarvitse puhetyöläistä vaan puhetyöläisen äänen. (Siksi se Super-Robotti-vertaus edellisessä pamfletissa). Ja eihän siirtomaaisäntäkään tarvitse neekereitä sinänsä vaan ainoastaan mustia halpoja käsiä. Tekisi vielä sanoa muutama valittu sana, mutta perunamme kiehuvat hellalle, joten töräyttelemme Totuuden Torveamme jälleen parin päivän päästä. Muistutamme kuitenkin vanhaan hyvään tapaan, että jollet ole vielä liittynyt FB-ryhmiimme, niin tee se silloin kun parhaalle tuntuu, sillä liittymällä ryhmiin, saat ilmoituksen kun Torvemme törähtää. Joten kaunista kevätpäivän jatkoa kaikille (etenkin Rötösherralle) terveisin Taikaviitta.

En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina
Rötösherrat hi_teen
MediaPex macht frei

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Rötösherra on lettu vaikka voissa paistaa

Päämajassamme paistetaan tänäkin lauantaina lettuja. Tällä kertaa Merrique’n kunniaksi. Merrique on todistettavasti ensimmäinen onnekas, joka pelastui Totuuden Torven ansiosta Rötösherran hyväksikäytöltä. Olemme kehittyneet letunpaistajina: voin kanssa ei pihtailla. Mutta Rötösherra on Rötösherra vaikka voissa paistaa. (Edellisen lauseen innostama ne juoksevat jälleen koettelemaan virkavallan kärsivällisyyttä: ”Laiton uhkaus, aivan selvä laiton uhkaus!” ne kiljuvat kuin pistetyt siat... Sinänsä niiden mielikuvituksessa ei ole kehumista: viranomaistietojen mukaa meitä epäillään vasta kahdesta tihutyöstä: laittomasta uhkauksesta ja perättömästä vaarailmoituksesta, minkä takia lain koukeroiden ja koukeroisen käsialamme tulkinta panee ylikonstaapeli Harjun ja komisario Määtän medialukutaidot koetukselle maanantaiaamuna kun nousemme Paavi Johannes Paavaliksi naamioituneena Sodankylän poliisilaitoksen toiseen kerrokseen. Mutta Merrique saa medialukutaidon arvosanaksi 10+. Todisteet voitte lukea Sillipurkista. Siellä kerrotaan kuinka tuo viaton ihmisolento oli eksynyt kesätyön kaipuussa kaikenlaisten epämääräisten firmojen kotisivuille ihmettelemään kuinka kaunista kaikki onkaan. Onneksi tuo herkkä olento ei kuitenkaan antautunut valheiden vieteltäväksi, vaan jatkoi tiedonhakua, ja päätyi mutkien kautta myös tälle sivustolle, Jalon Ristiretkemme matkakuvaukselle, joka valottaa toisen puolen Rötösherran turvasta, sen, jota Herra ei jostain kumman syystä tahdo paljastaa. Mutta totuutta ei enää peitellä. Ei etenkään silloin kun Sanamme loistaa kuin valo yössä. Two Faces, Merrique ymmärsi.

MediaPex on mitä ilmeisimmin helvetin paskaa enkä halua sinne töihin.”

Merrique: veit sanat kansan suusta. Kukapa itseään kunnioittava kansalainen ryhtyisi Totuuden Torven törinät kuultuaan enää kamikazeksi? Tuhoaisi terveytensä ja kotitaloutensa rikastuttaakseen niitä? Ja siksi (siis Merriquen pelastumisen kunniaksi) me paistamme jälleen lettuja, ja laulamme pienen postkolonialistisen tuutu-laulun: ”Olipa kerran Afrikka ja Afrikassa ruotsalainen lähetyssaarnaaja. Lähetyssaarnaajan nimi oli Edward Wilhelm Sjöblom, joka innostui Palmujen varjossa (1907) kuvaamaan kuinka jumalanpalveluksen aikana sotilas tappoi vanhan miehen, koska tämä ei ollut duunannut vaadittua määrää raakakumia. Sitten

sotilas pakotti pienen, noin yhdeksänvuotiaan pojan leikkaamaan irti kuolleen miehen käden, joka sitten seuraavana päivänä luovutettiin paikalliselle komissaarille muiden samalla tavalla hankittujen käsien kanssa [...jotain epämääräistä tulkitsematonta ruotsinkieltä... joka] merkitsi sivistyksen riemuvoittoa. Oi, jospa sivistynyt maailma tietäisi, miten sadat ja jopa tuhannet ihmiset murhataan täällä, kylät hävitetään, ja henkiin jääneet alkuasukkaat joutuvat pitämään yllä elonkipinäänsä kurjista kurjimmassa orjuudessa… (Lindqvist 1991, 29.)


...ja niin myös Herra leikkasi äänihuulet parhaalta puhetyöläiseltään ja teippasi ne tietokoneeseen. Silvottuaan tällä tavoin ainoan myyntitykkinsä (niin kuin Jumala antoi silpoa ainoan Poikansa) Herra loi Super-Robotin joka vapautti hänet puhetyöläisistä (eli turhista palkkakustannuksista). Mallia Super-Robottiin oli otettu Soneran laaja-kaista-(pää)-asiakaspalvelusta, missä kenenkään ei tarvinnut enää keskustella työoikeuksia kinuavan ihmisolennon, vaan ihmisolennon ähinää imitoivan Robotin kanssa. Ja mikä parasta, Robotti ei ymmärtänyt vastaväitteitä. Telemarkkinoinnissa se oli oikea myyntivaltti. Kun asiakas intti, ettei halunnut apua vaan seuraa, Super-Robotti toisti lakonisen Sonera-Robotin tapaan: ”En saanut selvää. Voisitko toistaa?” Ja asiakas toisti, toisti, toisti. Mutta koska Super-Robotti ei saanut edelleenkään selvää, hermonsa menettäneelle asiakkaalle postitettiin Apua (kestotilauksella), ja kaupan päälle valkosipulin kuorija. Huijattu asiakas joko otti tai ei ottanut yhteyttä Jumalan asiakaspalveluun peruakseen pakkomyynti-tilauksen. Mutta ähä paska. Tilausta ei voinut perua: asiakaspalvelussa vastasi sama Super-Robotti, jonka ähisevän äänen kuulemme kohta kaikkialla, ja joka ei edelleenkään saa selvää asiakkaan puheesta. Ei nyt, eikä koskaan. ”Voisitko toistaa?” Kyllä. Mielestämme yksi tällainen Super-Robotti korvaa helposti noin 200–70.000 puhetyöläistä. Mielestämme yhden tällaisen Super-Robotin nielemä sähkömäärä on euroissa laskettuna pienempi kuin 200–700.000 puhetyöläisen yhteenlaskettu kuukausipalkka. Siksi yksi tällainen Super-Robotti on ratkaisu minkä tahansa telemarkkinointifirman henkilöstöongelmiin (jotka tarkoittavat turhia lisäkustannuksia, kuten palkanmaksua). Siksi telemarkkinoinnin tulevaisuus on Super-Robotissa.

Lopuksi haluamme toivottaa Teille, rakkaat kuulijamme, oikein rauhallista päivänjatkoa. Mikäli ette ole vielä liittyneet FB-ryhmiimme, voitte tehdä sen nyt tai ensi vuonna. Muistakaa kutsua mukaan myös ystävänne, tuttunne, naapurinne ja mummonne.

Rötösherrat hi_teen
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina
Mediapex macht frei

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Pelaavatko kesäkisan voittajat PlayStationia veneiden alla?

Mediapexin huikea kesäkisa on takuulla yhtä huikea kuin Mediapexin parhaat edut (eli mainetta enemmänkin niittäneet palkattomat sairauslomat ja 0–5 euron pohjapalkat). Siksi kesäkisan kilpailusäännöt kannattaa lukea huolella, ja etenkin pienimmällä kirjoitettu lause: ”Mediapex pidättää oikeuden kilpailusääntöjen tarkistamiseen, mikäli kilpailuolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.” Merkittävät muutokset voivat tarkoittaa sitä, että jos yksikään MediaPexin puhetyöläinen ei tuota firmalle 1.5.–25.9.2010 välisenä aikana 10.000 euroa, kesäkisaa ei ehkäpä kisata, koska arvonta suoritetaan Keilaniemen vilpittömissä olosuhteissa, joissa voittaja todellakin arvotaan: ”arpajaiset” nimittäin suoritettaneen niin, että se sama pitkäkyntinen käsi, joka riistää työntekijöiden perusoikeudet, nostaa aivan sattumalta juuri sen myyjän lipukkeen, joka on tuottanut firmalle eniten euroja 1.5.–25.9.2010 välisenä aikana, ja vain siinä tapauksessa, että se joku on tuottanut yli 10.000 euroa. Muussa tapauksessa kilpailuolosuhteissa saattaa tapahtua merkittäviä muutoksia, jolloin Mediapex pidättänee oikeuden kilpailusääntöjen tarkistamiseen, tai jopa kilpailun mitätöimiseen. Loogista. Eihän yksikään itseään kunnioittava ja työntekijöitään tallova firma tee tappiota minkään kesäkisan takia, eikä etenkään missään ääliöimäisessä hyväntekeväisyyshengessä niin kuin Veikkaus, joka kylvää rahaa kansanterveydelle ja turhanpäiväisille humanisti-hippi-liikkeille, jotka eivät tuo penniäkään takaisin – ainakaan välittömästi. Mutta Veikkauksella onkin monopoli. Entä sitten? Miksi ihmeessä me työntäisimme penniäkään pajatsoon jos pajatso ei anna senttiäkään takaisin? Ei helvetti! PlayStationit me kyllä annamme arpoa myyntitoimistoissa, koska sellaisilla romuilla ei ole virkaa. Onpas! Pleikkaria on kiva hakata palkattomalla sairaslomalla (jos edellinen palkka on riittänyt sähkölaskun maksuun. Jos ei, niin Pleikkarin voi kiikuttaa kaniin ja ostaa makaroonia ja palata sairaana töihin kokeilemaan onnea huikeassa kesäkisassa). Nimenomaan! MediaPexin kesäkisassa ei ole siis mitään vikaa. Ei niin, onhan se loogisempaa antaa kymppitonni kymppitonnin tuottaneelle kuin maksaa kaikenmaailman surkimuksille oikeaa palkkaa ja sairausajan palkkaa, jonka kaltaisiin säälittäviin lisäkustannuksiin alansa suurimmalla yrityksellä ei tietenkään voi olla varaa. On myös paljon loogisempaa antaa muilta myyjiltä ”varastetuista” sairausajan palkoista ja puutteellisista palkoista kasatut eurot parhaalle myyntitykille. Tasapuolista? On, on! Älä edes epäile. Kyllähän kaikki solidaariset suomalaiset tykkäävät kärsiä nimenomaan siksi, että joku tuntematon mutta saman firman heppu kuitenkin, saa kymppitonnin-miinus-verot. Juuri niin, ja sen takia Rötösherran toiminnasta tulee kiusallisesti mieleen vanhan ajan siirtomaakauppa. Kolonialismista ei kuitenkaan sanota vielä mitään, sanoja täytyy harkita. Meillähän on rikosepäily päällä, ja maanantaina kuulustelut kello yhdeksän.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Iso pyörä pyörii, vaipat jalassa hyörii

Heti kun tyyliämme kritisoidaan siitä, että kielen vulgaarius heikentää sanoman tehoa, kaksi hilpeää konstaapeliä hakee haulikkomme pois, koska blogin ylläpitoa syytetään laittomasta uhkauksesta.

Rötösherra on siis sanojensa mittainen mies, ainakin yhdessä asiassa. Meillehän luvattiin, että blogi siirretään poliisitutkintaan ”uhkailujen” johdosta ellei sitä poisteta. Mutta eihän blogia poisteta. Ja nyt blogi on siis poliisitutkinnassa ja haulikot narikassa. Iso pyörä on alkanut pyöriä. Niin myös Arkadianmäellä.

Pyörää pyöräytti SAK:n aluejohtaja Wikström, jonka mukaan Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on ”konkreettisesti nähtävä, kuinka Suomessa noudatetaan työsuojelupiirien palkkasuosituksia aloilla, joilla ei ole yleissitovuutta” – tai jos ollaan täsmällisempiä niin ”kuinka palkkasuosituksia EI noudateta.” Ongelmaa Wikström pitää vakavana, niin myös Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Jyrki Yrttiaho.

"TALOUSRIKOLLISTEN JA IHMISKAUPPIAIDEN ETUJOUKKO"
Edustaja Yrttiahon mukaan työehtojen polkeminen on lisääntynyt, ja massatyöttömyyttä käytetään häikäilemättä hyväksi. Yrttiaho jatkaa:

- Toisaalta oikeisto ajaa heikennyksiä työttömyysturvaan, jotta työttömiä voidaan pakottaa ala-arvoisiin töihin ja yrityksiin.


Nimenomaan. MediaPex Oy on moraalisesti täysin ala-arvoinen yritys, mutta epämoraalisesti pitkälle jalostettu laitos. Sen tietää myös edustaja Yrttiaho:

- Lainsäädäntö on jäljessä siitä, missä keinottelijoiden, talousrikollisten ja ihmiskauppiaiden etummainen ”osaaminen” kulkevat. Siksi räikeät epäkohdat ja kohtelu pitää paljastaa. Eduskunta on tärkeä ja näkyvä paikka ottaa asioita esille.


Siksi edustaja Yrttiaho pitää ”suoria palautteita tärkeinä siteinä todellisuuteen.” Tämän vuoksi hän oli erittäin kiinnostunut perusteellisista selvityksistämme, jotka saatuaan hän on valmis hiillostamaan ministereitä ja ottamaan epäkohdat esille valiokunnassa.

"TODELLA ALA-ARVOISTA"
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan Merja Kyllönen toteaa Mediapexistä puolestaan näin:

- Tällaisten firmojen toiminta on todella ala-arvoista ja rikkoo myös niitä yhteisesti sovittuja lakeja ja pelisääntöjä, jolloin toiminta sotii myös asianmukaisesti velvoitteensa hoitavia yrityksiä vastaan.


Siksi kansanedustaja Kyllönen lupaa ottaa asian esille valiokunnassa, jotta asia saataisiin kuntoon lainsäädännöllisesti ja sopimusoikeudellisesti parhaalla ratkaisulla.

Koska byrokratin rattaat kuitenkin pyörähtelevät raskaasti kuin mannerlaatat, yhdenkään riistetyn työläisen ei pidä jäädä odottamaan lainsäädännöllisiä muutoksia, vaan toimia niin kuin Yrittiaho muistuttaa:

- Kenenkään ei pidä jäädä yksin epäkohtien ja alistamisen alle.


VAIPPOJA VAIPPOJEN PÄÄLLE
Itsepuolustus tarkoittaa käytännössä sitä, että kun ala-arvoisten yritysten sadat työntekijät ottavat lakimiehineen yhteyttä firman röt- (anteeksi) johtoryhmään periäkseen maksamattomia sairausajanpalkkojaan, niin kaiken järjen mukaan herrojen luulisi vihdoin tajuavan, että työoikeuksien tallaaminen on tiensä päässä.

Mutta Rötösherralla ja järjellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Rötösherra kuvittelee, että uudet vaipat laitetaan vanhojen päälle. Aivan kuin poliisien usuttaminen kansalaisjournalistien pääkonttoreihin muuttaisi epämoraalista yritystoimintaa yhtään moraalisemmaksi.

Mutta turhaan ei virkavalta luonamme vieraillut. Tietääpähän konstaapeli nyt millaisen leuanvetotangon pojalleen ostaa. On nimittäin itse testattu.

Ai niin. Juuri saamamme tiedon mukaan kansanedustaja Yrttiaho aikoo jättää kysymyksensä puhemiehistölle asianomaisen ministerin vastattavaksi alkaneella viikolla torstaina. Mutta mitä ay-taustaiset kansanedustajat mahtavat Rötösherra-myönteiselle hallitukselle, se jää nähtäväksi. Joten liity yhteen (tai kaikkiin) FB-ryhmiimme niin tiedät mitä käräjillä puhutaan.

En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina
Rötösherrat hi_teen
MediaPex macht frei

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Puhe-elin-prostituutio

Joulun kunniaksi Pekka-Eskimo kastoi MediaPexin puhetyöläiset puhelinhuoriksi. Metafora ampuu piirun verran ohi: vaikka puhelinmyynti on itsensä myymistä, niin puhelinhuora ei välttämättä paljasta kaiken pahan alkua eli ilkeää Sutenööriä, joka varastaa puhetyöläisiltä sekä ansiot että oikeudet. Eli. Kuten jokainen sukupuolikypsä kansalainen tietää, prostituoiduksi tullaan joko vapaasta tahdosta tai pakosta. Se joka valitsee prostituution vapaasta tahdosta, nauttii itsensä myymisestä enemmän kuin se, jotka myy itseään vaihtoehdottomuuttaan. Ja se, joka nauttii itsensä myymisestä, myy itseään taitavammin kuin vastentahtoinen, ja siksi nautiskelija myös menestyy huorataloudessa paremmin kuin se, joka myy itseään kyrpä otsassa, koska kyrpäotsainen puhetyöläinen ei miellytä asiakasta, joka harvemmin ostaa säälistä. (Tosin meiltä osteteltiin säälistä. Me siis valitsimme huoratalouden puolipakosta. Sen takia ilotalosta karkaaminen oli varsin vapauttava kokemus.) Mutta muistakaa: kaikki puhetyöläiset eivät ole huoria, niin kuin kaikki huoratkaan eivät ole partureita.

Pekka-Eskimon metaforaan sisältyy kuitenkin se kiistämätön tosiasia, että 69 % luterilaisista teeskentelee vihaavansa huoria niin kuin 59 % kansalaisista ilmoittaa vihaansa puhelinhuoria. Miksi? Osittain siksi, että puhelinprostituutio tunkeutuu kansalaisten yksityisalueelle, makuuhuoneisiin, jopa hautajaisiin.

”En voi puhua, koska olen äitini hautajaisissa.”
”En voi puhua, koska pidän oppituntia.”
”En voi puhua, koska mieheni nukkuu.”

Siksi huoraviha levittää tasavaltaamme epäoikeudenmukaista käsitystä, jonka mukaan puhetyöläistä saa kohdella niin kuin huoraa. Eipäs taas liioitella! Ei tietenkään. Onhan puhetyöläisellä paremmat oltavat kuin intialaisella lapsiorjalla, joka myy pyllyä tehtaan varjossa länsimaalaiselle rötösherralle riisinjyvän toivossa. Suomalaisella puhetyöläisellä ei siis ole mitään valittamista. Vai onko? Ei kai, sillä tietääksemme yksikään puhetyöläinen ei ole joutunut myymään itseään Rötösherralle, vaikka joku aluemyyntipäällikkö o-li-si-kin yrittänyt raahata puhetyöläisen hotellihuoneeseensa. Yöksi. Ilmaiseksi. Miksi? Siksi, että mediapexiläisen riistokapitalismi-ideologian mukaan puhetyöläistä kohdellaan niin kuin huoraa, tai paremminkin niin kuin ilmaista huoraa.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Maiwesin Arska MediaPexistä terve...

MediaPex Oy on kirvoittanut keskustelua ennenkin. Vuosi sitten pakkotoiston forumilla seppo-x- kirjoitti, että ”jos jollakin on Mediapexillä jäänyt sairausajalta palkka saamatta, niin eikun yhteyttä liittoon tai työsuojelupiiriin.”

Seppo Äxän neuvoa kannattaa ja ei kannata noudattaa: Liittoon pitää ottaa yhteys, työsuojelupiiriin ei. Tässä todiste siitä.

Helmikuu 2010. Ilmoitamme työsuojelupiirille MediaPexin harjoittamasta silmäänkusemisesta. Tarkastaja kiittää ja käännyttää ammattiliittojen ja kansanedustajien puoleen. Ilmoitamme tehneemme niin. Ihmettelemme miten on mahdollista, että vastikään orjatyölaitoksessa seikkaillut työsuojelutarkastaja ei puuttunut palkattomiin sairaslomiin ja kohtuuttomiin pohjapalkkoihin, vaan ”lukollisten säilytystilojen” ja ”puhtaaksi kirjoittamattomien työvuorolistojen” puutteeseen? Se on käsittämätöntä. Siksi kysyimme:

”Ymmärrämme, että [te] toimitte lakien, säädösten ja ohjeiden mukaan, mutta eikö teistä välillä tunnu siltä, että niissä olisi jotain parantamisen varaa? Kumman itse valitsette: palkallisen sairausloman vai lukollisen säilytystilan? Kohtuullisen palkan vai puhtaaksikirjoitetun työvuorolistan?”

Tarkastaja vastasi näin:

”Mikäli katsotte, että tarkastuksessa on jotain huomauttamista tai haluatte muuten esittää parannusehdotuksia työsuojelun vastuualueen toimintaan, voitte tehdä asiasta kirjallisen kantelun suoraan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, joko sähköpostin välityksellä tai kirjeitse. Käymämme keskustelu voidaan katsoa tällä erää päättyneeksi.”


Keskustelu ei kuitenkaan päättynyt. Kiittelimme tarkastajaa erityisesti siitä, että olimme saaneet keskustella näin vähäpätöisestä asiasta niin palavasieluisesti työsuojeluasioista innostuneen henkilön kanssa.

Valitusta emme tehneet, sillä tarkastajan palvelualttius paljasti, että työsuojelupiiri on samanlainen korkkipyssyvartija kuin YK. YK:llä ei ole enää virkaa ihmisoikeuksien puolustamisessa, niin kuin ei ole työsuojelupiirillä virkaa työoikeuksien puolustamisessa. Sen on myöntänyt myös eräs SAK:n aluejohtaja. Hänen mielestään me ”kirjoitamme täyttä asiaa.” Hyvä niin.

SAK on nimittäin huolestunut siitä, että ko. ongelmat pahenevat ja laajenevat, koska päättäjiltä jää huomaamatta kuinka firmat, joita ei sido minkään valtakunnan työehtosopimukset, eivät noudata työsuojelupiirien palkkasuosituksia. (Muistutamme, että palkkasuositusten noudattaminen nostaisi työntekijän tulot maagisen 1019 yläpuolelle, ja muistutamme myös, että työehtosopimus ei sido MediaPexiä siksi, että rötösherrat eivät halua kuulua Erityisalojen työnantajaliittoon, koska silloin työehtosopimus olisi automaattisesti yleissitova. Rötösherrat säästävät rahaa välttämällä ylimääräisiä kuluja kuten sairausajanpalkan maksua ja kohtuullisen pohjapalkan maksua.)

Palkkasuositus on siis pelkkä suositus. Toisin sanoen rötösherrat eivät riko lakia. Mutta: Armin Meiwes ei rikkonut Saksan lakia syödessään homoseksuaalin raakaa lihaa, koska kannibalismia ei ollut kriminalisoitu vuonna 2001. (Tärkeä muistutus Saksa-turisteille.)

Ja tärkeä muistutus telemarkkinoinnista kiinnostuneille: Suomen laki ei ole kriminalisoinut työoikeuksien riistoa. Siksi blogimme kirvoittaa keskustelua erään rötösherrain taskuraha-automaatin moraalista. Moraalia ei ole. Joten haluatko uhrata itsesi, ystäväsi tai lapsesi Rötösherran alttarille?

Jos et, liity yhteen (tai jokaiseen) FB-ryhmään niin saat aina ilmoituksen uusista pamfleteista.

MediaPex macht frei
Rötösherrat hi_teen? tai
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina

torstai 8. huhtikuuta 2010

Alaston lakkoase 1

Valehtelija perui puheensa, Hirviö nieli sylkemänsä rupisammakon. Rötösherra poisti vastineen kotisivuiltaan yksipuolisen keskustelumme tuloksena. Pyysimme kovempia pähkinöitä, ei ympäripyöreitä pullia.

Rötösherran hehkuttama "keskustelu" paljastui siten täydelliseksi vaikenemiseksi. Mitä se tarkoittaa? Tajusiko Rötösherra naurettavan valheensa läpinäkyvyyden? Vai yrittääkö Rötösherra vaientaa keskustelun vaikenemalla? Vai katosiko vastine siksi, että se todisti ettei kaikki ole sitä miltä näyttää?

Silmien sulkeminen kritiikiltä ei kuitenkaan poista kantapäähän uponnutta naulaa. Naula on julkisuus, verenmyrkytys on alkanut. Koska Rötösherran moraali on rapakunnossa, Oikeuden siemen itää epäoikeudenmukaisissa aivoissa clostridium tetania, joka aiheuttaa lievimmillään pahoinvointia, ääritapauksessa kooman, ja Rötösfirman kuoleman.

Ko. infektio on suomenkieliseltä nimeltään Työtaistelu. Työtaistelu on työoikeuksien vaatimista. Työoikeuksia vaativat tyytymättömät. Kun riisto ahdistaa, rukkaset laitetaan naulaan.

MediaPexin ”500 tyytyväistä työntekijää” on pelkkä 23-kirjaiminen lauseke eikä vastaavuutta todellisuuteen ole: riistetty puhetyöläinen miettii aina huonoina aikoina Oikean Työpaikan etsimistä.

Miksi MediaPexin tyytymätön Puhetyöläinen ei siis työtaistele? Eikö häntä ole riistetty muka tarpeeksi? Vai onko Puhetyöläinen masokisti? Taivaanrannanmaalari? Uskooko hän ihmeeseen? Uskooko hän kehittyvänsä MediaPexin mustan propagandan lupaamaksi huippu-myyjäksi? Vai luuleeko Puhetyöläinen, että rötösherrat parantavat tapansa ja antavat sen, mikä Puhetyöläiselle kuuluu?

Harhaluulo. Rötösherrat eivät anna mitään. Kohtalo on Puhetyöläisen omissa käsissä. Oikeuslaitos ei auta, hallitus ei auta, ammattiliitto ei auta. Puhetyöläinen on kuin vanhainkodilla makaava mummo: jos mummo ei kilju vaipanvaihtoa, paskat muhivat pöksyissä. Oma vika, mitäs ei valita, sanoo kahvilla istuva hoitaja. Kahvilla istuu myös hallitus ja ammattiliitto. Puhetyöläisen on itse puolustettava oikeuksiaan.

Puhetyöläinen, ryhdy lakkoon. Lakko on yksinkertainen toimenpide, siihen ei tarvita mitään. Sinä joka olet myyntitoimistossa missä maksetaan takuupalkkaa, älä soita enää yhtään puhelua ennen kuin eteesi on tuotu lakia kunnioittava työsopimus. Ja Sinä joka olet pohjapalkattoman myyntitoimiston orja, parempi kun jäät kotiin ennen kuin lakia kunnioittava työsopimus on tarjolla.

Puhetyöläinen, kun jäät kotiin, rötösherrat reagoivat. Hätääntyneenä ehkä säikähdät: ”Jos en mene töihin, saan nuhtelut, varoituksen, jopa potkut!”

Ei pidä paikkaansa. Päälliköt voivat uhitella, mutta ei heistä ole mihinkään. Tiedämme sen, koska olimme itse päälliköitä. Jos puhetyöläinen ei myy (tai tule töihin), minkä päällikkö sille voi? Sitä paitsi se on rötösherrain itsensä myöntämä tosiasia, että MediaPexin menestys lepää vain ja ainostaan Puhetyöläisen äänihuulilla. Jos Puhetyöläistä ei ole, firmaa ei ole. Eikä MediaPexin kaltaisella rötösfirmalla ole varaa potkaista yhtä ainutta Puhetyöläistä pihalle: firman suurin ongelma on sitoa nykyiset Puhetyöläiset karsinaansa. Jokainen joka lähtee, on menetys, koska uuden saalistaminen on työn ja tuskan takana. Moniko vapaa kansalainen alistuu vapaaehtoisesti pahimmillaan 0–600 euron orjaksi? Siksi sinun ei tarvitse potkuja pelätä, ja siksi sinun on tartuttava lakkoaseeseen ja mietittävä: Haluatko sen mikä sinulle kuuluu? Haluatko jatkaa nykyisessä orjatyövoimalaitoksessa? Vai haluatko ehkä oikean työnantajan? Jos haluat jatkaa, mutta haluat sen mikä sinulle kuuluu, lakko on ainoa tapa saada se. Lakkoase on tehokas väline uhmata Rötösherraa, jolla on valta, mutta joka ei käytä valtaansa ikinä sinun eduksesi.

Puhetyöläinen: ota työoikeus omiin käsiisi.