Häpeäpaalussa: Saddam, Sandman, Samuli

Imperialistit väittivät, että Saddamilla oli ydinaseita. Saddamilla ei ollut ydinaseita, mutta Saddam hirtettiin ja Irak raiskattiin. Samaan tapaan MP:n rötös-herrat väittivät, että Samuli A:ksi kutsuttu sisävesi-seilori olisi uhannut sekä heidän henkeään että MP:n myyntitoimistojen turvallisuutta. Sen lisäksi jotkut pösilöt vielä olettivat, että Samuli olisi yllyttänyt kanssaihmisiä rikokseen Rötösherran henkeä kohtaan. Mutta paskan marjat: Lapin poliisin tutkinnan päätöksen mukaan Samuli ei ole syyllistynyt em. rikoksiin. Ei laittomaan uhkaukseen, ei perättömään vaarailmoitukseen, ei rikokseen yllyttämiseen. Siksi Samulia ei ole hirtetty eikä tietojemme mukaan edes raiskattu. Samuli on siis syytön. Ja totta kai on, koska MP:n johtoryhmän juonima salaliitto hänen mustamaalamisekseen epäonnistui juuri niin kuin jokainen vähäisillä järjen rippeillä varustettu olento osasi odottaa. Siksi meidän jokaisen tulee hiljentyä mietiskelemään seuraavaa oleellista kysymystä: Millaisista ääliöistä MP johtoryhmä koostuu?
Tietenkään ei ole tahdikasta nimittää ketään ääliöksi, koska kasteessa jokaiselle on annettu nimikin: Tom Bernhard S, Ari Jukka Tapio P, Keijo Ensio K ja Antti Anselm H. Lienee paikallaan myös pohtia millainen ääliö em. puhelinmyyjien lakimies on (tai on ollut, sillä eihän niin surkealla lakimiehellä mitään tee... Pitkä hiljaisuus... jonka aikana herää uusia kysymyksiä: Onko Samuli A:n kohdistuneessa ajojahdissa sittenkään kyse ääliömäisyydestä? Onko kyse paremminkin pahuudesta, sillä pystyykö mikään muu kuin läpeensä paha olio syyttämään syytöntä rikoksesta, jota ei ole tapahtunut? Ja miten kukaan voi olla niin sairas, että kehtaa valehdella poliiseille päin naamaa saattaakseen täysin viattoman luontokappaleen epäillyksi henkeen kohdistuvasta rikoksesta? Kerrassaan mieletöntä... Hulluutta! Vai onko kyse sittenkin siitä, että kun kravatti-kaulat työllistävät poliisiviranomaisia täysin haista-paska-tapauksilla, samaan aikaan kaiken (ala)maailman talousrikolliset, mediapeXdofiilit ja rötöstelijät saavat porsastella kaikessa rauhassa? Helvetti! Eikö sellaisesta pitäisi rangaista...? ...pitkä hiljaisuus... jonka jälkeen jokainen vaatii:

”Rötösherrat ja Saddamit hi_teen!”

Viisas voi esittää tyhmää, mutta tyhmä ei voi esittää viisasta; joukossa tyhmyys tiivistyy; niin myös MP:n johtoryhmässä. Liian pitkiä piuhoilla varustettuja kaksitahtisia, niinkö? Aivan. Mutta vaikka MP:n ja muiden imperialistien harrastamat ajojahdit ällöttävät, saddamit ja samulit eivät saa sympatioitamme. Me emme siis puolusta saddamien ja samulien sikailuita, mutta edes sikaa ei voida tuomita väärin perustein. Siksi toivomme, että MP valittaa tutkinnan päätöksestä ja suunnittelee uuden (mutta paljon uskottavamman) salaliiton Samulin nitistämiseksi. Poliiseja ja syyttäjiä ei kuitenkaan apukoulu-aivojen aivoituksilla höynäytetä, joten rötös-herrat tarvitsevat viisaita neuvojamme, (vaikka kiljua kauppaavan yksi-kiveksisen änkyttävän ruorijuopon tuomitsemiseksi ei järin suurta viisautta vaaditakaan. Siihen riittää ainoastaan tieto heikosta viinapäästä ja oudosta tavasta tunkeutua takaovien kautta mielisairaiden varhaiseläke-mummojen sohville kuorsaamaan. Samuli on siis mitä viheliäisin häirikkö joita sisävesillä risteilee, mutta häntäkään ei voida tuomita siitä, mihin hän ei ole syyllistynyt. Joka tapauksessa me Kurittomat Räksyttäjät näkisimme mielellämme samulit ja saddamit roviolla – mutta vain oikeudenmukaisin perustein – samalla tavalla kuin kaikki oikeudenmukaiset kansalaiset näkisivät tom bernhard s:t, ari jukka tapio p:t, keijo ensio k:t ja antti anselm h:t mädässä kananmunasateessa, vaikka julkinen häpeä ja mädän munan maku ei talousrikollisia ja kansanmurhaajia ehkä liikuttaisikaan, sillä ainoa asia, joka mediapeXdofiliaa sairastavaa avohoitopotilasta liikuttaa, on raha, raha, raha, ja vielä kerran raha, jonka sokaisema mediapeXdofiili on valmis huijaamaan kansaa ja virkavaltaa, varastamaan työntekijöiltään ja mustamaalaamaan syyttömiä saddameita. Olkaamme siis varovaisia MP:n johtoryhmän kanssa, joka se ei enää tyydy riistämään työoikeuksia, vaan se on jo valmis sulkemaan vankilaan jokaisen, joka kyseenalaistaa työoikeuksien polkemisen paljastamalla moraalittoman yritystoiminnan ja sen ytimestä löytyvän riistoideologian.

Rötösherran rinnalla Jammu on Vapahtaja

Onko tämä olento Rötösherra? Sitä emme tiedä, mutta jos joku talipää puhuu lempeästi orjatyövoimasta, hänen sisimmässään takuulla kiemurtelee eräs inhottava pikku syöpäläinen. Ja kaikki ne rupisammakot (sapo mediapeXdophilicus) joita tuo olento on päästellyt valehteluun taipuvaisesta syöttöaukostaan vihjaavat vain sitä, että tuo olento saattaisi ollakin juuri se Rötösherra, jonka sisuksissa vaanii yhteiskunnan vihollinen numero yksi: larva mediapeXdophilicus. Olisikin äärimmäisen jännittävää nähdä tuosta olennosta otettuja röntgen- ja CT-kuvia. Todennäköisesti kuvissa näkyisi vain Helvetin pimeyttä. Siksi jokainen voi puhtain mielin sanoa, että tuossa kuvassa säikkyy Mies vailla moraalia; Olento, joka ei kykene katsomaan suoraan edes kameraan. Olento, joka pälyilee maailmaa peilin kautta niin kuin kuka tahansa rötöstelijä, jonka omantunnon kellot eivät anna sielunrauhaa öin eikä päivin. Mutta tuolla olennolla siis kuitenkin on omatunto? Kyllä. Sen todistaa valvottujen öiden turvottamat silmäpussit. Sen todistaa ryhdittömyydestä ja selkärangattomuudesta johtuva matomainen olemus, joka vikisee anteeksiantoa. Mutta pitäisikö tuollaiselle madolle muka antaa anteeksi? Ehdottomasti. Pahaan on vastattava aina Hyvällä. Ja siksi me ilmoitimme jo viikko sitten halumme maksaa blogin mainostuloilla Rötösherran maksamatta jättämät sairausajanpalkat. Mutta Rötösherra ei ole vastannut. Eipä tietenkään, koska Rötösherran vaikenemisessa ei ole mitään uutta, niin kuin ei ole siinäkään, ettei Rötösherran rupupuljun 15 miljoonan liikevaihdolla kyetä maksamaan sairausajanpalkkoja eikä TES:n mukaisia pohjapalkkoja toisin kuin blogimme mittaamattomilla mainostuloilla, jotka me olemme valmiit sijoittamaan täysin riistettyjen puhetyöläisten hyvinvointiin. Mutta Rötösherra ei tunnu apua kaipaamaan. Rötösherra on päättänyt jatkaa likaista peliä samalla moraalittomuudella niin kuin tähänkin asti. Rötösherra siis varastanee edelleen puhetyöläisiltään kaiken mahdollisen haaliakseen taas sen verran kasaan, että se pystyy avaamaan jälleen uuden kusetus-konttorin, jonne se vonkaa katteettomin lupauksin vaihtoehdottomia kansalaisia riistettäväksi. Ja heti kun riisto on taas kerran tuottanut hieman ylimääräistä, varastetuilla euroilla avataan taas kerran uusi kusetus-konttori, ja niin piiri pieni pyörii, ja noidankehä kasvaa niin kuin syöpä, mutta toisin kuin syöpä jonka kimppuun käydään välittömästi, mediapeXdophiliaa sairastava Rötösherra imeskelee kaikessa rauhassa kansalaisten verta. Emme haluaisi sotkea työoikeustaisteluun Pääomaa, mutta Rötösherra on täsmälleen Pääoman manaama Vampyyri, joka imuttaisi puhetyöläisistään viimeisetkin veripisarat jos vain saisi siten rötösbisneksestään mahdollisimman suuren hyödyn. Mutta niin ei Rötösherra tee. Rötösherra jättää puhetyöläisiinsä jäljelle sen verran verta, että puhetyöläinen jaksaa juuri ja juuri kuiskata valheensa kuluttajalle, joka pahaa aavistamatta (tai täysin säälistä) suostuu kaupantekoon tietämättä sitä, että jokainen tehty kauppa hyödyttää käytännössä vain torahampaista ja selkärangatonta Verenimijää. Ja siksi jokaisen olisikin turvallisempi mennä Jammu-sedän kesämökille Vihdin Huhmariin kuin suostua Rötösherran orjuuteen. Rötösherra ei nimittäin tapa. Ja se on valitettavaa, sillä Kuolema Jammun-sedän kynsissä olisi autuaampi kuin kidutus Rötösherran hampaissa.

Kravatti-rikollisuuden Kummisetä sairastaa mediapeXdophiliaa

Koska blogimme on todellinen rahasampo, ilmoitimme Rötösherralle että olemme valmiita maksamaan kaikki sairausajanpalkat, jotka hän on jättänyt maksamatta firmansa historian aikana. Lisäksi ilmoitimme, että mikäli blogi tuottaa nykyistäkin enemmän, maksamme myös kaikille Rötösherran puhetyöntekijöille takautuvasti TES:n mukaista pohjapalkkaa.

Hyväntekeväisyystoiminnalla pyrimme auttamaan Rötösherran jaloilleen vähän niin kuin eräs riskisijoittaja, joka auttelee yhtä teini-ikäistä yhdistystä. Viime aikoina teini-yhdistys on alkanut kärsiä imago-ongelmista niin kuin vain pahimmanlaatuisesta finniongelmasta kärsivä teini voi kärsiä. Rasvaisesta turvasta sojottavat ällöttävät mätäpaiseet ovat muuttuneet jo niin kuvottaviksi, että herkkävatsaisimpia aivan hirvittää. Myönnämme, että hyväntekeväisyystoiminta on yhtä riskialtista kuin Sentican sijoittelut, koska auttamamme Rötösherra tunnetaan huijarina, joka todennäköisesti törsää apu-eurot uusien kusetuskonttorien avaamiseen, eikä perusasioiden kuntoonlaittamiseen. Siksi ryömivältä Rötösherralta on kysyttävä seuraavaa:

”Koska jokainen näkee alennustilasi, eikö sinun olisi jo aika luopua valheellisesta imagosta? Olisihan se kaikkien kannalta parempi kun tunnustaisit, että olet mitä epärehellisin ja viheliäisin toimija.”

Ojan pohjalla retkottavan Rötösherran rohtuneet huulet liikahtelevat, mutta vastausta ei tietenkään kuulu, sillä yli kymmenvuotisen valehtelun turruttamilla äänihuulilla ei kyetä tosiasioita enää tunnustamaan. Samasta syystä sellainen yhdistys niin kuin MediaPex ei kykene rehelliseen mainontaan, jollaista olisi esimerkiksi seuraavanlainen lausahdus: ”Media-pets: työoikeuksia halveksiva ja alansa naurettavimpia etuja tarjoava karkki-automaatti.” Tällaiseen mainoslauseeseen olisi helppo yhtyä jokaisen, joka on vähänkään asioista perillä. Siksi ex-ketjukaverimme ja nykyinen (erään asiallisemman) telemarkkinointifirman pamppu onkin kironnut sitä, miten MediaPexin kaltaiset moraalittomat rupupuljut polkevat hintoja lähinnä siksi, että ne eivät maksa työntekijöilleen sitä, mitä yhteisiä pelisääntöjä noudattavat yritykset maksavat. Ymmärrämme hyvin hänen tuskansa: vaikka hänellä oli toisinaan tapana hautoa pelivälinettä, hän sentään lainaili sitä toisille toisin kuin Rötösherra, joka ei anna puhetyöläisilleen juuri mitään. Kunnollista työnantajaa voi siis verrata vaikkapa hyvään isään, joka säästää lapsilisät lapsilleen toisin kuin Rötösherra, joka särkee säästöpossut ja näpistää lastensa viimeisetkin pennit. Ei siis mikään ihme, että oidipuskompleksi vaivaa toisinaan joita kuita – vaikka Oidipus oli tietysti pelkkää fiktiota. Kukapa nyt oikeasti tappaisi isänsä, jotta pääsisi laittelemaan äitiään? Ei edes Rötösherra, joka ennemmin tappaa kärpäsiä ja laittelee itseään. Tästä syystä eräs tuntematon sielutieteen tohtori on diagnosoinut aivan uudenlaisen (mieli)taudin, joka on nimetty mediapeXdofiliaksi. Tässä muutamia taudin oireita:

Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti.
Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena oman hyödyn tai nautinnon vuoksi.
Ärtyneisyys, joka esiintyy uhkailuna Todenpuhujia kohtaan.
Piittaamattomuus muiden työoikeuksista.
Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä.
Puhetyöläisten hyväksikäyttö.
Narsismi.

Eikö kuulostakin aivan hirvittävältä vitsaukselta? Ja toisin kuin haimasyöpä, josta kärsii lähinnä vain itse sairas, niin mediapeXdofiliasta kärsii (mieli)sairaan lisäksi koko tasavalta, sillä se on levinnyt läpi yhteiskunnan saastuttaen etäispesäkkeillään joukkoraiskatun Suomi-neidon hennon ruumiin niin kuin pahimmanlaatuinen syöpä konsananaan. Ja koska valtoimenaan raivoava mediapeXdofilia mädättää yhteiskuntarakenteita iljettävämmin kuin yksikään muu tunnettu rötös-tauti, niin kansalaisten huolestuneisuutta tuskin tarvitsee perustella. Syöpätautien puhkeamiseen lienee aina useita syitä niin kuin myös mediapeXdofiliaan, mutta syövällä ja mediapeXdofilialla on kuitenkin se ero, että eräät vahingolliset tahot ruokkivat jälkimmäistä tautia tarkkaan harkituilla juonillaan, joita moraalittomaksi yritystoiminnaksi kutsutaan. Kyseiset taudinruokkijat ovat epämoraalisuudessaan niin edistyksellisiä, että (mieli)tautilääkärimme on nimittänyt taudinruokkijoita "kravattirikollisuuden kummisediksi", jotka tulevat väistämättä jäämään Suomen rikoshistoriaan uuden aallon talousrikollisuuden uranuurtajina. Ja koska mediapeXdofiliaa ruokkivia tahoja varmasti kiinnostaa kuka tuo äärimmäisen innovatiivinen sielutautilääkärimme on, niin ilmoitamme vetoavamme tässä kohtaa lähdesuojaan. Ja koska uutta lukijaa varmasti kiinnostaa jatkuuko tämä uutislähetys, niin me vastaamme: ehdottomasti. Ikuisesti. Siksi uuden lukijan kannattaa liittyä joihinkin (tai kaikkiin) FB-ryhmiimme, joiden jäsenet saavat ilmoituksen heti, kun blogimme on jälleen päivitetty.

Rötösherrat hi_teen
Mediapex macht frei
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina

Siat vatukossa ja työministerit kanervikossa

(Keskusteluja Sotakylän miliisiaseman kellarista.)

”...Lapin kesä on vähän erilainen kuin Eino Leino kirjoitti, mutta MediaPex on juuri sellainen kuin me olemme kirjoittaneet. Yleisön pyynnöstä päätimme kirjoittaa jälleen muutaman sanan kansan ja Rötösherran iloksi, sillä onhan Rötösherra ahkerin lukijamme. Etenkin viimeviikkoinen pamflettimme kirvoitti Rötösherran kärpäslätkineen riemastuttavaan vastahyökkäykseen.”
”Miksi?” poliisimestari kysyy.
”Siksi että viimeiset kesätyönhakijat etsivät Rötösherroja kelvollisempia työnantajia, koska pamflettimme pörisevät kärpäsinä heidän korvissaan, vaikka he kuinka ruotisivat apukouluaineillaan teräviä tai vähemmän teräviä sivuhuomautuksiamme rötösbisneksestä.”
”Mutta eivät kärpäset tästä maasta lopu.”
”Eivät, ja mitä pahempi paskankäry, sen kovempi pörinä, mutta mitä siistimpi firma, sen parempi työrauha. Mutta toista se on Rötösherran kaltaisilla sottapytyillä. Pesisi vain kätensä niin pääsisi kärpäsistä eroon.”
”Niin kuin lehmä häntäänsä heiluttamalla?”
”Ja siksihän lehmän häntä roikkuu juuri sieltä mistä se roikkuu. Ja sorkat sillä perkeleellä on.”
”Rötösherrallako?”
”Sillä.”
”Keitä nämä Rötösherrat sitten ovat?”
”Riippuu siitä kuinka se kirjoitetaan.”
”Kuinka niin?”
”Siten niin, että puheessa ei ole pieniä eikä isoja kirjaimia, eikä oikeastaan kirjaimia ollenkaan, vaan morfeja, äänteitä niin kuin kärpäsen pörinä.”
”Kuten prrrrr?” poliisimestari pärisyttää huuliaan.
”Juuri niin. Eikä puheessa ole myöskään väliviivoja niin kuin sanassa rötös-herra, jollainen MediaPexin kaltaisen rötösfirman johtajasmies on. Oikeastaan sellaista voisi nimittää myös rötösherraksi tai jopa Rötösherraksi, vaikka jälkimmäinen nimitys ei ketään tarkoitakaan, koska se on yläkäsite epärehellisyydelle, valheelle, väärinkäytöksille, riistolle, kylmyydelle, välinpitämättömyydelle ja (mieli)sairauden kaltaiselle ahneudelle, jonka seuraamuksista tuhannet ovat kärsineet, kärsivät ja tulevat kärsimäään samalla kun muutamat rötöstelijät nauttivat varastamistaan hedelmistä.”
”Mistä helvetin hedelmistä?”
”Vaikka banaaneista.”
”El plátano es un árbol del infierno. Eli banaani on helvetin puu. Niin kirjoitti Eduardo Galeano, eräs urugualainen toimittaja, vaikka Uruguayssa ei banaaneja kasvakaan.”
”Siksi MediaPexin väri on banaani. Niin sanomme me, vaikka emme ole banaaneja koskaan syöneetkään.”
”Mutta MediaPexin banaani-imagosta olette kuitenkin jo repineet kuorta.”
”Ja nyt tuo räiväle roikkuu Rötösherran sorkkien välissä velttona kuin lehmänhäntä.”
”Ketähän te tällä kertaa rötös-herralla tarkoititte?”
”Sanoimme Rötösherra, emme rötös-herra, ja Rötösherralla tarkoitimme vain sitä, että moni banaani päältä kaunis.”
”Ja MediaPex sisältä läpimätä lehmänpaska, niinkö?”
”No... sanotaanko niin, että tässä Suomi-nimisessä helvetin puutarhassa saavat kaiken maailman rötös-herrat porsastella kuin siat vatukossa samalla kun sinnemäet saavat festareilla Lapin rieskaa.”
”Onko työministeri kutsuttu juhlille?”
”Korkeintaan luoksemme juopottelemaan punkkua ja köllimään alasti kanervikkoon missä me olemme nämä hellepäivät köllineet.”
”Helteenkö takia te ette ole blogianne päivittäneet?”
”Helteen. Ja punkun.”
”No palatkaahan sitten kiireellä Runoilemaan, sillä tälläkin hetkellä Rötösherra pissii orjiensa silmään”, poliisimestari sanoi ja päästi meidät putkasta pois.

Ja mehän palasimme.

Nukkehallitus sätkii kun Rötöspilli soi

Takavuosina etenkin britit ja hollantilaiset roudasivat neekereitä Ameriikkaan. Ihmiskauppa oli kohtuullisen kannattavaa siitä huolimatta, että osa liha-lastista kuoli ruumaan luonnollisesti (eli tauteihin ja nälkään), osa oma käden kautta.

Myös Ameriikan alkuperäisväestö harrasti itsemurhaamista (ja sitä ennen lastensa tappamista) tutustuttuaan eurooppalaiseen työkulttuuriin. ”Ennemmin tapamme itsemme kuin rupeamme orjiksi pelloille tai kaivoksiin”, he totesivat ja viilailivat ranteitaan auki.

Eurooppalaiset eivät sitä käsittäneet. Lähetyssaarnaajien mielestä itsemurhaajat ansaisivat kohtalonsa, koska ihmisolento, joka tappaa ennemmin itsensä kuin ryhtyy kristityksi joutaakin Helvettiin käristymään. Siirtomaaisännät tulkitsivat massa-itsemurhat toisin: ”Orjatyön välttely on selvä osoitus työtävieroksuvasta mielenlaadusta eli laiskuudesta.”

Meitäkin on syytelty laiskoiksi. Laiskoja tai ei, meillä oli kuitenkin vaihtoehto toisin kuin inkkareilla: irtisanoutuminen vastenmielisestä ”orja-työvoima”-laitoksesta, jollaiseen emme olleet koskaan aiemmin tutustuneet.

RIIPIvä kokemus oli kuitenkin opettavainen niin kuin itse Historia, jota myös Rötösherran kannattaisi lukea. Historia nimittäin opettaa kaiken (ala)maailman pallopäille, ettei orjuus ollutkaan niin kannattavaa kuin hätäisimmät Rötösherrat kuvittelivat. Vaikka orjille ei tarvinnut maksaa palkkaa, eikä antaa aina ruokaa vaan ruoskaa, niin eivätpä orjat aina töitä tehneetkään. Miksi olisivat? Siksi orjat olivat laiskoja ja vetämättömiä paskoja, ilmaisia, mutta tuottamattomia käsiä. Samasta tuottamattomasta syystä yhdenkään imbesillin ei pidä kuvitella, että orjuudesta olisi luovuttu humanismin nimissä. Päinvastoin. Erään teorian mukaan orjuudesta luovuttiin ainoastaan siksi, että inkkari, neekeri ja puhetyöläinen tuottivat Rötösherralle paremmin heti kun niille tajuttiin maksaa jotain.

Joku varmaan ihmettelee mitä puhetyöläinen tekee edellisessä lauseessa inkkarin ja neekerin kanssa, sillä eihän puhetyöläisiä ole ollut olemassa kuin vasta viime vuosituhannen lopulta alkaen. Totta. Puhetyöläisen paikka ei olekaan neekerin ja inkkarin rinnalla, koska inkkarille ja neekerille maksetaan ”palkkaa”, puhetyöläiselle ei, ja siksi kotimainen orjatyö-talous todistaa sen, että Suomi-nimisen entisen hyvinvointivaltion raunioilla työntekijöitä kohdellaan huonommin kuin Bolivian tinakaivoksissa tai Guatemalan banaani-plantaaseilla.

Eiköhän tuo ollut taas liioittelua? Ei ollut, sillä istuvan (ja nimenomaan Istuvan) Työministerin mukaan pelkkä "mahdollisuus rahan ansaitsemiseen" katsotaan riittäväksi: työn tunnusmerkit täyttyvät heti kun töitä tehdään sellaista vastiketta vastaan, jolla on taloudellista arvoa. Taloudellista arvoa on esimerkiksi yöpaikalla, ”tavaralla” tai ruualla. (MediaPexin toimistoissa ei tietääksemme voi edelleenkään yöpyä, mutta karkkia ja tavaraa sieltä saa jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina. Käykää hakemassa.)

Mutta Työministerin vastaus MediaPexin harrastamaan riistoon kuulostaa nimenomaan siltä, että nukkehallitus sätkii aina sen mukaan miten Rötösherra sattuu naruja kiskomaan. Mahdollisuus rahan ansaitsemiseen? Suomessa ei siis tarvitse maksaa palkkaa. Riitää että rahan ansaitsemiseen tarjotaan mahdollisuus. Siksi arvaamme että Työministerin rohkaisema Rötösherra hyppii nyt ilosta ja hypistelee vaaleanpunaisia nännejään.

Mutta älähän Rötösherra vielä innostu, sillä ymmärrättekö Te kuinka monet työnhakijat etsivät tietoa internetistä? Sanottakoon vaikka sennimisestä puljusta kuin MediaPoks. Välttämättä sen nimistä puhe-osuuskuntaa ei ole olemassa, mutta jos olisi, ja jos google tarjoaisi MediaPoks-hakusanalla heti toisena vaihtoehtona jotain blogia missä kansalaisjournalistit kertovat tosiasioita niin kuin uutistenlukija uutisia, jotka valitettavan usein ovat kauhukertomuksia, (uutiset siis), niin luuletteko Te että kukaan järkevä olento haluaa teille orjaksi? Tämän olemme kysyneet ennenkin. Kysymme sitä uudestaan, ja vastaamme taas itse, että totta kai löytyy joitain mielenvikaisia, mutta nyt onkin puhe järkevistä olennoista, sillä pieni vilkaisu keskustelupalstoille todistaa sen, että jokunen järkevä olento on jo jättänyt teille tulematta. Eikä siitä pidä uutistenlukijaa syyttää. Oliko se Arvi Lindin vika että Neuvostoliitto romahti? Ei (kai). Arvi vain kertoi kuinka Neuvostoliitolle pääsi käymään. Mutta jos romahdukselta oltaisiin haluttu välttyä, niin keskuskomitea (tai siis johtoryhmä) olisi voinut tehdä jotain. Mitä? No laittaa asiat kuntoon, eli korjata epäkohdat sillä tavoin, ettei Arvin olisi tarvinnut avata suutaan. Eli jos eräs arvostettu ja alansa suurin puhelinmyyntifirma ei olisi niin ______, _____, _____ ja ______ firma kuin se todellisuudessa on, niin meidänkään ei tarvitsisi kertoa mitään. Mutta nyt meidän velvollisuutemme on valistaa kansaa jotta yksikään ei työnnä päätään Suden suuhun, joka on meikattu kivan keltaiseksi – sillä kosmetiikka, maine ja imago ovat mitä tahansa puljua koossa pitäviä voimia. Ja nyt kun otimme imagon puheeksi, niin sanomme ohimennen, että puuliiterissämme on 30 sivua hiomatonta ruutikuivaa tekstiä imagoon liittyen. Varovasti arvioiden pelkästään tuosta kasasta riittää tarinaa kerta viikossa julkaistavaksi seuraavaan ystävänpäivään asti. Nii-in, ensi helmikuulle asti puhumattakaan siitä mitä kaikkea mieleemme tällä välin juolahtaa. Joten Teidän, oi Arvon Rötösherra, on parempi oppia elämään uutislähetystemme kanssa, sillä uutislähetyksemme ovat oppineet elämään Teidän kanssanne. Että ei muuta kuin hauskaa Helatorstaita, parhain terveisin imago-konsulttinne.

Sivulliselle tiedoksi: sanoilla "imago-konsulttinne" allekirjoitamme kaikki yksityiskirjeemme rötös-herroille. Kirjeenvaihto on yksipuolista: rötös-herrat eivät osaa vastata. Sen tietää jokainen heidän vastineensa lukenut. Rötös-herrojen apukoulu-ainekirjoitus-taidot saavat kaikki nauramaan. Mutta ei siitä enää sen enempää.

Mayweather vs. Rötösherra

Lasi-Leuka palaa kehiin, Nalle-Wahlströmin tyttären vastustaja epäröi, mutta Mayweather voitti Mosleyn kaikin tuomariäänin, uhosi jopa ennen ottelua olevansa kaikkien aikojen paras, parempi kuin Sugar Ray Robinson, parempi kuin Muhammad Ali, parempi kuin legendojen legenda... Siksi Mayweather puhuu itsestään välillä kolmannessa persoonassa aivan niin Hugo Chávez. Se on selvä merkki analyyttisestä etäisyydenotosta omaan persoonaan, ja siten Mayweather voi rehellisesti sanoa, että hänen päihittämiseensä ei ole ratkaisua aivan niin kuin Hugokin voi rehellisesti sanoa, että George oli kusipää-muuli, juoppo-murhaaja, itse Perkele. Silti öljy virtaa pohjoiseen...

Mutta politiikkaa ei pidä sotkea bisnekseen niin kuin ei puhelinmyyntiäkään pidä sotkea urheiluun. Mutta toisinaan sotkeminen auttaa sokeita näkemään paremmin kuin silmätipat. Kuvittele siis itsesi suureen urheilutapahtumaan. Ilmassa ei ole suuren urheilujuhlan tuntua. Ainoastaan painajaismaista sopupeli-kähmintää, poliittisten broilereiden kananlentoja, höyheniä ja hikitippoja. Kehässä mittelevät voimiaan neljä-kätinen Goljatti ja kädetön Taavetti. Linko on turha. Kehätuomari on umpisokea puolueellinen pölvästi, arvostelutuomarit korviaan myöten Goljatin kulmauksen nivusissa. Siellä käy kuhina: on urheilujuomaa ja dopingia. Taavetin kulmauksessa sitä vastoin on haudanhiljaista. Taavetti on yksin kuin puhetyöläinen. Taavetti ottaa iskut vastaan valittamatta, myös vyön alle, mutta tuomarit eivät likaiseen peliin puutu. Ei, vaikka Goljatti sitoo kaksin kourin ja pieksee kaksin nyrkein, polkee talloo ja puree, silmittömästi, ja niin tuomarit antavat sikailun jatkua kunnes Goljatin tulee jano... Goljatti hörppii Hart-Sporttia, Taavetti verta, hikeä ja kyyneleitä. Yleisö buuaa. Välillä kovemmin, välillä vaimeammin. Mitä se auttaa? Tuomarit on nuijia, Goljatti hirviö. Se ei tapojaan paranna... Joku on kuitenkin eri mieltä. Siinä, aivan eturivissä. Se kiljuu kurkku suorana ja yleisön omatuntona että Jumalauta mitä touhua, nyt saa riittää... Mutta ennen kuin se on saanut suutaan edes kunnolla auki, Goljatin kulmauksesta vaaditaan, että järjestysmiehet poistavat Häirikön katsomosta. Viekää Se putkaan! Mutta mitä tekevät järjestyksenvalvojat? Ne vievät Häiriköltä hattaran ja käskevät pitämään pienempää suuta. Rääväsuita ei haluta Suomeen. Ei niin. Parempi vain että kaikki pitävät turpansa tukossa, tai avaavat sen korkeintaan neoliberalistisen iltarukouksen ajaksi, jonka on kirjoittanut brassi-diktaattori Brancon neuvonantaja Roberto Campos:

“Maailma on mitä ilmeisemmin epätasa-arvoinen. Toiset syntyvät viisaiksi, toiset tyhmiksi, toiset lihaksikkaiksi, toiset kehareiksi. Maailma koostuu pienistä ja suurista firmoista. Toiset kuolevat aiemmin, heti elämänsä ensiaskeleilla; toiset puolestaan rimpuilevat lakeja rikkojen turhan pitkään pelkän olemassaolonsa vuoksi. Ihmisluonnossa vallitsee perustavanlaatuinen epätasa-arvo.”

Camposin opus löytynee niin tuomareiden kuin Goljatinkin kirjahyllyistä. Siihen kannattaa myös yleisön tutustua, osasi yleisö portugalia tai ei, sillä tämän tasavallan työministeriön henki haiskahtaa samalle Campos-Bulhões-mentaliteetille: ”Ihmisluonnon perustuvanlaatuiselle epätasa-arvolle me emme voi mitään.” Emme mekään. Siksi jokainen, joka jättää nousematta Kehään sanojemme ansiosta, on todiste siitä että kansalaisjournalistinen pakinointi on tehokkaampi linko kuin Arkadianmäellä runoillut ristiriitaiset lakipykälät, asetukset ja suositukset, jotka ovat mitä ilmeisemmin tehty kannattelemaan Goljatteja ja tallomaan Taavetteja.

Taikaviitta ja Karhukoplan ruostuneet nenäkarva-sakset

Karhukopla odotti eilistä kuin pyöveli uutta kirvestä. Niin mekin. Poliisimestari ei. Sisulla olisi ollut oikeitakin töitä. Parempaakin tekemistä kuin tulkita blogikirjoituksista kuvitteellisia rikoksia ja runoilla esitutkintakertomuksia (samaan aikaan Karhukopla punoo juoniaan ankkalinnalaisten pääomien menoksi). Mutta ei siitä sen enempää, sillä Taikaviitta lupasi salata iloluontoiset keskustelunsa poliisimestari Sisun kanssa. (Voi sitä naurun määrää). Ja Taikaviitta on tunnetusi hyville hyvä, ja pahoille paras. Siksi Taikaviitta antaa Karhukoplalle ilmaisen neuvon: hylky ei nouse omin avuin. Siihen tarvitaan ammattiauttajaa. Pelastaako siis moraaliton sikafarmari nälkään kuolevat porsaansa syyttämällä toimittajaa, joka on kutsunut kansan seuraamaan possujen kärsimysnäytelmää? Tai pelastaako moraaliton turkistarhaaja syyhyyn kuolevat supikoiransa syyttämällä toimittajaa, joka on kutsunut ohikulkijat katsomaan elukoiden kutinaa? (Miksi kaksi vertausta? Siksi koska (A) kaikki eivät osaa lukea, (B) kaikki eivät ymmärrä lukemaansa, (C) kaikki eivät halua ymmärtää lukemaansa.) Joten pelastaako moraalitonta kähmimistä harjoittava Karhukopla maineensa kiusaamalla poliisimestari Sisua? Ja onko se muka kansalaisjournalistien vika, että Rötösherran puljussa haisee home? Hometaloa ei peruskorjata valehtelemalla! Hometaloa ei peruskorjata haukkumalla väärää puuta! Mutta kaikki tämän tasavallan tollikat eivät sitä tajua. Rötösherra kyllä tajuaa sen. Hän myöntää jopa sen. Mutta ylpeys ei anna periksi. Siksi Taikaviitta antaa Karhukoplalle myös toisen ilmaisen neuvon: lukekaa ihmeessä Conradin Pimeyden sydän. Kolonialismin hirveyksiä ja rikkauksia kuvannut Joseph kirjoitteli myös kirjeitä (niin kuin mekin), ja tällaisia lauseita:

”Kunnia, oikeudenmukaisuus, myötätunto ja vapaus ovat ajatuksia, joihin ei voi käännyttää. On vain ihmisiä, jotka mitään tietämättä, mitään ymmärtämättä ja mitään tuntematta juopuvat sanoista, toistelevat sanoja, huutavat ne ulos suustaan, kuvittelevat niihin uskovansa, vaikka eivät uskokaan mihinkään muuhun kuin voittoon, henkilökohtaiseen hyötyyn ja omien tarpeittensa tyydyttämiseen.”

Conradin sanat sopivat kuin sormet sieraimiin. (Huomautus puusilmille: emme raiskaa neniänne, olemme rauhaa rakastavia hippejä, keskenkasvuisia koirankusettajia.) Leikatessaan aamuisin heinettyneitä nenäkarvojaan Karhukopla ei siis usko mihinkään muuhun kuin voittoon, henkilökohtaiseen hyötyyn ja omien tarpeitten tyydyttämiseen. Siksi eräissä firmoissa ollaan valmiita uhraamaan satojen, jopa tuhansien vaihtoehdottomien kansalaisten hyvinvointi uusien nenäkarva-saksien ostamiseksi, koska entiset ovat niin ruosteessa että nyhtävät karvoja kuin kansalaisjournalistit Rötösherran räkäistä kravattia. ”Tahdon uudet sakset!” sikafarmari röhkii ja talloo possujaan alimpaan helvettiin, sillä mitä pienemmin kustannuksin porsaista selvitään, sen nopeammin uudet nenäkarva-sakset saadaan. Ja siksi jotkut puhelinmyyntifirmat leikkivät siirtomaaisäntiä, ja suhtautuvat puhetyöläisiinsä kuin neekeriorjiin. Aivan sama tykkäätkö sinäkään Lukijamme neekereistä, supikoirista tai puhetyöläisistä, sillä puhetyöläisillä, supikoirilla ja neekereillä on oikeudet niin kuin Valkonaamaisella Rötösherrallakin. Vai eikö ole? Ei ainakaan itsensä Rötösherran mielestä, eikä myöskään päättäjien, koska ne riiviöt eivät viitsi painostaa rötösfirmoja noudattamaan työehtosopimuksia. Mutta supikoirille ja sioille on yleissitovat TES:t runoiltu. Siksi valtamedia uutisoi toisinaan kuinka nelijalkaiset elukat kärvistelevät karsinoissaan. Oikein! Siis se, että uutisoidaan. Onhan se ihan kivaa, että supikoirien ja sikojen oikeuksia varjellaan paremman kuin 2–3-jalkaisten puhetyöläisten oikeuksia. Niinpä. Onhan puhetyöläinen alhaisempi olento kuin supikoira tai minkki, joista kumpikaan ei kuulu luontaisesti Suomeen, joten parempi vain, että Karhukopla saa nylkeä supikoiransa vaikka elävältä. Ja mitä nopeammin, sen nopeammin. Ja toisaalta: eihän turkistarhaaja tarvitse supikoiraa, vaan supikoiran turkin, niin kuin ei puhelinmyyntipuljukaan tarvitse puhetyöläistä vaan puhetyöläisen äänen. (Siksi se Super-Robotti-vertaus edellisessä pamfletissa). Ja eihän siirtomaaisäntäkään tarvitse neekereitä sinänsä vaan ainoastaan mustia halpoja käsiä. Tekisi vielä sanoa muutama valittu sana, mutta perunamme kiehuvat hellalle, joten töräyttelemme Totuuden Torveamme jälleen parin päivän päästä. Muistutamme kuitenkin vanhaan hyvään tapaan, että jollet ole vielä liittynyt FB-ryhmiimme, niin tee se silloin kun parhaalle tuntuu, sillä liittymällä ryhmiin, saat ilmoituksen kun Torvemme törähtää. Joten kaunista kevätpäivän jatkoa kaikille (etenkin Rötösherralle) terveisin Taikaviitta.

En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina
Rötösherrat hi_teen
MediaPex macht frei

Rötösherra on lettu vaikka voissa paistaa

Päämajassamme paistetaan tänäkin lauantaina lettuja. Tällä kertaa Merrique’n kunniaksi. Merrique on todistettavasti ensimmäinen onnekas, joka pelastui Totuuden Torven ansiosta Rötösherran hyväksikäytöltä. Olemme kehittyneet letunpaistajina: voin kanssa ei pihtailla. Mutta Rötösherra on Rötösherra vaikka voissa paistaa. (Edellisen lauseen innostama ne juoksevat jälleen koettelemaan virkavallan kärsivällisyyttä: ”Laiton uhkaus, aivan selvä laiton uhkaus!” ne kiljuvat kuin pistetyt siat... Sinänsä niiden mielikuvituksessa ei ole kehumista: viranomaistietojen mukaa meitä epäillään vasta kahdesta tihutyöstä: laittomasta uhkauksesta ja perättömästä vaarailmoituksesta, minkä takia lain koukeroiden ja koukeroisen käsialamme tulkinta panee ylikonstaapeli Harjun ja komisario Määtän medialukutaidot koetukselle maanantaiaamuna kun nousemme Paavi Johannes Paavaliksi naamioituneena Sodankylän poliisilaitoksen toiseen kerrokseen. Mutta Merrique saa medialukutaidon arvosanaksi 10+. Todisteet voitte lukea Sillipurkista. Siellä kerrotaan kuinka tuo viaton ihmisolento oli eksynyt kesätyön kaipuussa kaikenlaisten epämääräisten firmojen kotisivuille ihmettelemään kuinka kaunista kaikki onkaan. Onneksi tuo herkkä olento ei kuitenkaan antautunut valheiden vieteltäväksi, vaan jatkoi tiedonhakua, ja päätyi mutkien kautta myös tälle sivustolle, Jalon Ristiretkemme matkakuvaukselle, joka valottaa toisen puolen Rötösherran turvasta, sen, jota Herra ei jostain kumman syystä tahdo paljastaa. Mutta totuutta ei enää peitellä. Ei etenkään silloin kun Sanamme loistaa kuin valo yössä. Two Faces, Merrique ymmärsi.

”MediaPex on mitä ilmeisimmin helvetin paskaa enkä halua sinne töihin.”

Merrique: veit sanat kansan suusta. Kukapa itseään kunnioittava kansalainen ryhtyisi Totuuden Torven törinät kuultuaan enää kamikazeksi? Tuhoaisi terveytensä ja kotitaloutensa rikastuttaakseen niitä? Ja siksi (siis Merriquen pelastumisen kunniaksi) me paistamme jälleen lettuja, ja laulamme pienen postkolonialistisen tuutu-laulun: ”Olipa kerran Afrikka ja Afrikassa ruotsalainen lähetyssaarnaaja. Lähetyssaarnaajan nimi oli Edward Wilhelm Sjöblom, joka innostui Palmujen varjossa (1907) kuvaamaan kuinka jumalanpalveluksen aikana sotilas tappoi vanhan miehen, koska tämä ei ollut duunannut vaadittua määrää raakakumia. Sitten

sotilas pakotti pienen, noin yhdeksänvuotiaan pojan leikkaamaan irti kuolleen miehen käden, joka sitten seuraavana päivänä luovutettiin paikalliselle komissaarille muiden samalla tavalla hankittujen käsien kanssa [...jotain epämääräistä tulkitsematonta ruotsinkieltä... joka] merkitsi sivistyksen riemuvoittoa. Oi, jospa sivistynyt maailma tietäisi, miten sadat ja jopa tuhannet ihmiset murhataan täällä, kylät hävitetään, ja henkiin jääneet alkuasukkaat joutuvat pitämään yllä elonkipinäänsä kurjista kurjimmassa orjuudessa… (Lindqvist 1991, 29.)

...ja niin myös Herra leikkasi äänihuulet parhaalta puhetyöläiseltään ja teippasi ne tietokoneeseen. Silvottuaan tällä tavoin ainoan myyntitykkinsä (niin kuin Jumala antoi silpoa ainoan Poikansa) Herra loi Super-Robotin joka vapautti hänet puhetyöläisistä (eli turhista palkkakustannuksista). Mallia Super-Robottiin oli otettu Soneran laaja-kaista-(pää)-asiakaspalvelusta, missä kenenkään ei tarvinnut enää keskustella työoikeuksia kinuavan ihmisolennon, vaan ihmisolennon ähinää imitoivan Robotin kanssa. Ja mikä parasta, Robotti ei ymmärtänyt vastaväitteitä. Telemarkkinoinnissa se oli oikea myyntivaltti. Kun asiakas intti, ettei halunnut apua vaan seuraa, Super-Robotti toisti lakonisen Sonera-Robotin tapaan: ”En saanut selvää. Voisitko toistaa?” Ja asiakas toisti, toisti, toisti. Mutta koska Super-Robotti ei saanut edelleenkään selvää, hermonsa menettäneelle asiakkaalle postitettiin Apua (kestotilauksella), ja kaupan päälle valkosipulin kuorija. Huijattu asiakas joko otti tai ei ottanut yhteyttä Jumalan asiakaspalveluun peruakseen pakkomyynti-tilauksen. Mutta ähä paska. Tilausta ei voinut perua: asiakaspalvelussa vastasi sama Super-Robotti, jonka ähisevän äänen kuulemme kohta kaikkialla, ja joka ei edelleenkään saa selvää asiakkaan puheesta. Ei nyt, eikä koskaan. ”Voisitko toistaa?” Kyllä. Mielestämme yksi tällainen Super-Robotti korvaa helposti noin 200–70.000 puhetyöläistä. Mielestämme yhden tällaisen Super-Robotin nielemä sähkömäärä on euroissa laskettuna pienempi kuin 200–700.000 puhetyöläisen yhteenlaskettu kuukausipalkka. Siksi yksi tällainen Super-Robotti on ratkaisu minkä tahansa telemarkkinointifirman henkilöstöongelmiin (jotka tarkoittavat turhia lisäkustannuksia, kuten palkanmaksua). Siksi telemarkkinoinnin tulevaisuus on Super-Robotissa.

Lopuksi haluamme toivottaa Teille, rakkaat kuulijamme, oikein rauhallista päivänjatkoa. Mikäli ette ole vielä liittyneet FB-ryhmiimme, voitte tehdä sen nyt tai ensi vuonna. Muistakaa kutsua mukaan myös ystävänne, tuttunne, naapurinne ja mummonne.

Rötösherrat hi_teen
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina
Mediapex macht frei

Pelaavatko kesäkisan voittajat PlayStationia veneiden alla?

Mediapexin huikea kesäkisa on takuulla yhtä huikea kuin Mediapexin parhaat edut (eli mainetta enemmänkin niittäneet palkattomat sairauslomat ja 0–5 euron pohjapalkat). Siksi kesäkisan kilpailusäännöt kannattaa lukea huolella, ja etenkin pienimmällä kirjoitettu lause: ”Mediapex pidättää oikeuden kilpailusääntöjen tarkistamiseen, mikäli kilpailuolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.” Merkittävät muutokset voivat tarkoittaa sitä, että jos yksikään MediaPexin puhetyöläinen ei tuota firmalle 1.5.–25.9.2010 välisenä aikana 10.000 euroa, kesäkisaa ei ehkäpä kisata, koska arvonta suoritetaan Keilaniemen vilpittömissä olosuhteissa, joissa voittaja todellakin arvotaan: ”arpajaiset” nimittäin suoritettaneen niin, että se sama pitkäkyntinen käsi, joka riistää työntekijöiden perusoikeudet, nostaa aivan sattumalta juuri sen myyjän lipukkeen, joka on tuottanut firmalle eniten euroja 1.5.–25.9.2010 välisenä aikana, ja vain siinä tapauksessa, että se joku on tuottanut yli 10.000 euroa. Muussa tapauksessa kilpailuolosuhteissa saattaa tapahtua merkittäviä muutoksia, jolloin Mediapex pidättänee oikeuden kilpailusääntöjen tarkistamiseen, tai jopa kilpailun mitätöimiseen. Loogista. Eihän yksikään itseään kunnioittava ja työntekijöitään tallova firma tee tappiota minkään kesäkisan takia, eikä etenkään missään ääliöimäisessä hyväntekeväisyyshengessä niin kuin Veikkaus, joka kylvää rahaa kansanterveydelle ja turhanpäiväisille humanisti-hippi-liikkeille, jotka eivät tuo penniäkään takaisin – ainakaan välittömästi. Mutta Veikkauksella onkin monopoli. Entä sitten? Miksi ihmeessä me työntäisimme penniäkään pajatsoon jos pajatso ei anna senttiäkään takaisin? Ei helvetti! PlayStationit me kyllä annamme arpoa myyntitoimistoissa, koska sellaisilla romuilla ei ole virkaa. Onpas! Pleikkaria on kiva hakata palkattomalla sairaslomalla (jos edellinen palkka on riittänyt sähkölaskun maksuun. Jos ei, niin Pleikkarin voi kiikuttaa kaniin ja ostaa makaroonia ja palata sairaana töihin kokeilemaan onnea huikeassa kesäkisassa). Nimenomaan! MediaPexin kesäkisassa ei ole siis mitään vikaa. Ei niin, onhan se loogisempaa antaa kymppitonni kymppitonnin tuottaneelle kuin maksaa kaikenmaailman surkimuksille oikeaa palkkaa ja sairausajan palkkaa, jonka kaltaisiin säälittäviin lisäkustannuksiin alansa suurimmalla yrityksellä ei tietenkään voi olla varaa. On myös paljon loogisempaa antaa muilta myyjiltä ”varastetuista” sairausajan palkoista ja puutteellisista palkoista kasatut eurot parhaalle myyntitykille. Tasapuolista? On, on! Älä edes epäile. Kyllähän kaikki solidaariset suomalaiset tykkäävät kärsiä nimenomaan siksi, että joku tuntematon mutta saman firman heppu kuitenkin, saa kymppitonnin-miinus-verot. Juuri niin, ja sen takia Rötösherran toiminnasta tulee kiusallisesti mieleen vanhan ajan siirtomaakauppa. Kolonialismista ei kuitenkaan sanota vielä mitään, sanoja täytyy harkita. Meillähän on rikosepäily päällä, ja maanantaina kuulustelut kello yhdeksän.

Iso pyörä pyörii, vaipat jalassa hyörii

Heti kun tyyliämme kritisoidaan siitä, että kielen vulgaarius heikentää sanoman tehoa, kaksi hilpeää konstaapeliä hakee haulikkomme pois, koska blogin ylläpitoa syytetään laittomasta uhkauksesta.

Rötösherra on siis sanojensa mittainen mies, ainakin yhdessä asiassa. Meillehän luvattiin, että blogi siirretään poliisitutkintaan ”uhkailujen” johdosta ellei sitä poisteta. Mutta eihän blogia poisteta. Ja nyt blogi on siis poliisitutkinnassa ja haulikot narikassa. Iso pyörä on alkanut pyöriä. Niin myös Arkadianmäellä.

Pyörää pyöräytti SAK:n aluejohtaja Wikström, jonka mukaan Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on ”konkreettisesti nähtävä, kuinka Suomessa noudatetaan työsuojelupiirien palkkasuosituksia aloilla, joilla ei ole yleissitovuutta” – tai jos ollaan täsmällisempiä niin ”kuinka palkkasuosituksia EI noudateta.” Ongelmaa Wikström pitää vakavana, niin myös Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Jyrki Yrttiaho.

"TALOUSRIKOLLISTEN JA IHMISKAUPPIAIDEN ETUJOUKKO"
Edustaja Yrttiahon mukaan työehtojen polkeminen on lisääntynyt, ja massatyöttömyyttä käytetään häikäilemättä hyväksi. Yrttiaho jatkaa:

- Toisaalta oikeisto ajaa heikennyksiä työttömyysturvaan, jotta työttömiä voidaan pakottaa ala-arvoisiin töihin ja yrityksiin.

Nimenomaan. MediaPex Oy on moraalisesti täysin ala-arvoinen yritys, mutta epämoraalisesti pitkälle jalostettu laitos. Sen tietää myös edustaja Yrttiaho:

- Lainsäädäntö on jäljessä siitä, missä keinottelijoiden, talousrikollisten ja ihmiskauppiaiden etummainen ”osaaminen” kulkevat. Siksi räikeät epäkohdat ja kohtelu pitää paljastaa. Eduskunta on tärkeä ja näkyvä paikka ottaa asioita esille.

Siksi edustaja Yrttiaho pitää ”suoria palautteita tärkeinä siteinä todellisuuteen.” Tämän vuoksi hän oli erittäin kiinnostunut perusteellisista selvityksistämme, jotka saatuaan hän on valmis hiillostamaan ministereitä ja ottamaan epäkohdat esille valiokunnassa.

"TODELLA ALA-ARVOISTA"
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan Merja Kyllönen toteaa Mediapexistä puolestaan näin:

- Tällaisten firmojen toiminta on todella ala-arvoista ja rikkoo myös niitä yhteisesti sovittuja lakeja ja pelisääntöjä, jolloin toiminta sotii myös asianmukaisesti velvoitteensa hoitavia yrityksiä vastaan.

Siksi kansanedustaja Kyllönen lupaa ottaa asian esille valiokunnassa, jotta asia saataisiin kuntoon lainsäädännöllisesti ja sopimusoikeudellisesti parhaalla ratkaisulla.

Koska byrokratin rattaat kuitenkin pyörähtelevät raskaasti kuin mannerlaatat, yhdenkään riistetyn työläisen ei pidä jäädä odottamaan lainsäädännöllisiä muutoksia, vaan toimia niin kuin Yrittiaho muistuttaa:

- Kenenkään ei pidä jäädä yksin epäkohtien ja alistamisen alle.

VAIPPOJA VAIPPOJEN PÄÄLLE
Itsepuolustus tarkoittaa käytännössä sitä, että kun ala-arvoisten yritysten sadat työntekijät ottavat lakimiehineen yhteyttä firman röt- (anteeksi) johtoryhmään periäkseen maksamattomia sairausajanpalkkojaan, niin kaiken järjen mukaan herrojen luulisi vihdoin tajuavan, että työoikeuksien tallaaminen on tiensä päässä.

Mutta Rötösherralla ja järjellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Rötösherra kuvittelee, että uudet vaipat laitetaan vanhojen päälle. Aivan kuin poliisien usuttaminen kansalaisjournalistien pääkonttoreihin muuttaisi epämoraalista yritystoimintaa yhtään moraalisemmaksi.

Mutta turhaan ei virkavalta luonamme vieraillut. Tietääpähän konstaapeli nyt millaisen leuanvetotangon pojalleen ostaa. On nimittäin itse testattu.

Ai niin. Juuri saamamme tiedon mukaan kansanedustaja Yrttiaho aikoo jättää kysymyksensä puhemiehistölle asianomaisen ministerin vastattavaksi alkaneella viikolla torstaina. Mutta mitä ay-taustaiset kansanedustajat mahtavat Rötösherra-myönteiselle hallitukselle, se jää nähtäväksi. Joten liity yhteen (tai kaikkiin) FB-ryhmiimme niin tiedät mitä käräjillä puhutaan.

En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina
Rötösherrat hi_teen
MediaPex macht frei

Puhe-elin-prostituutio

Joulun kunniaksi Pekka-Eskimo kastoi MediaPexin puhetyöläiset puhelinhuoriksi. Metafora ampuu piirun verran ohi: vaikka puhelinmyynti on itsensä myymistä, niin puhelinhuora ei välttämättä paljasta kaiken pahan alkua eli ilkeää Sutenööriä, joka varastaa puhetyöläisiltä sekä ansiot että oikeudet. Eli. Kuten jokainen sukupuolikypsä kansalainen tietää, prostituoiduksi tullaan joko vapaasta tahdosta tai pakosta. Se joka valitsee prostituution vapaasta tahdosta, nauttii itsensä myymisestä enemmän kuin se, jotka myy itseään vaihtoehdottomuuttaan. Ja se, joka nauttii itsensä myymisestä, myy itseään taitavammin kuin vastentahtoinen, ja siksi nautiskelija myös menestyy huorataloudessa paremmin kuin se, joka myy itseään kyrpä otsassa, koska kyrpäotsainen puhetyöläinen ei miellytä asiakasta, joka harvemmin ostaa säälistä. (Tosin meiltä osteteltiin säälistä. Me siis valitsimme huoratalouden puolipakosta. Sen takia ilotalosta karkaaminen oli varsin vapauttava kokemus.) Mutta muistakaa: kaikki puhetyöläiset eivät ole huoria, niin kuin kaikki huoratkaan eivät ole partureita.

Pekka-Eskimon metaforaan sisältyy kuitenkin se kiistämätön tosiasia, että 69 % luterilaisista teeskentelee vihaavansa huoria niin kuin 59 % kansalaisista ilmoittaa vihaansa puhelinhuoria. Miksi? Osittain siksi, että puhelinprostituutio tunkeutuu kansalaisten yksityisalueelle, makuuhuoneisiin, jopa hautajaisiin.

”En voi puhua, koska olen äitini hautajaisissa.”
”En voi puhua, koska pidän oppituntia.”
”En voi puhua, koska mieheni nukkuu.”

Siksi huoraviha levittää tasavaltaamme epäoikeudenmukaista käsitystä, jonka mukaan puhetyöläistä saa kohdella niin kuin huoraa. Eipäs taas liioitella! Ei tietenkään. Onhan puhetyöläisellä paremmat oltavat kuin intialaisella lapsiorjalla, joka myy pyllyä tehtaan varjossa länsimaalaiselle rötösherralle riisinjyvän toivossa. Suomalaisella puhetyöläisellä ei siis ole mitään valittamista. Vai onko? Ei kai, sillä tietääksemme yksikään puhetyöläinen ei ole joutunut myymään itseään Rötösherralle, vaikka joku aluemyyntipäällikkö o-li-si-kin yrittänyt raahata puhetyöläisen hotellihuoneeseensa. Yöksi. Ilmaiseksi. Miksi? Siksi, että mediapexiläisen riistokapitalismi-ideologian mukaan puhetyöläistä kohdellaan niin kuin huoraa, tai paremminkin niin kuin ilmaista huoraa.

Maiwesin Arska MediaPexistä terve...

MediaPex Oy on kirvoittanut keskustelua ennenkin. Vuosi sitten pakkotoiston forumilla seppo-x- kirjoitti, että ”jos jollakin on Mediapexillä jäänyt sairausajalta palkka saamatta, niin eikun yhteyttä liittoon tai työsuojelupiiriin.”

Seppo Äxän neuvoa kannattaa ja ei kannata noudattaa: Liittoon pitää ottaa yhteys, työsuojelupiiriin ei. Tässä todiste siitä.

Helmikuu 2010. Ilmoitamme työsuojelupiirille MediaPexin harjoittamasta silmäänkusemisesta. Tarkastaja kiittää ja käännyttää ammattiliittojen ja kansanedustajien puoleen. Ilmoitamme tehneemme niin. Ihmettelemme miten on mahdollista, että vastikään orjatyölaitoksessa seikkaillut työsuojelutarkastaja ei puuttunut palkattomiin sairaslomiin ja kohtuuttomiin pohjapalkkoihin, vaan ”lukollisten säilytystilojen” ja ”puhtaaksi kirjoittamattomien työvuorolistojen” puutteeseen? Se on käsittämätöntä. Siksi kysyimme:

”Ymmärrämme, että [te] toimitte lakien, säädösten ja ohjeiden mukaan, mutta eikö teistä välillä tunnu siltä, että niissä olisi jotain parantamisen varaa? Kumman itse valitsette: palkallisen sairausloman vai lukollisen säilytystilan? Kohtuullisen palkan vai puhtaaksikirjoitetun työvuorolistan?”

Tarkastaja vastasi näin:

”Mikäli katsotte, että tarkastuksessa on jotain huomauttamista tai haluatte muuten esittää parannusehdotuksia työsuojelun vastuualueen toimintaan, voitte tehdä asiasta kirjallisen kantelun suoraan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, joko sähköpostin välityksellä tai kirjeitse. Käymämme keskustelu voidaan katsoa tällä erää päättyneeksi.”

Keskustelu ei kuitenkaan päättynyt. Kiittelimme tarkastajaa erityisesti siitä, että olimme saaneet keskustella näin vähäpätöisestä asiasta niin palavasieluisesti työsuojeluasioista innostuneen henkilön kanssa.

Valitusta emme tehneet, sillä tarkastajan palvelualttius paljasti, että työsuojelupiiri on samanlainen korkkipyssyvartija kuin YK. YK:llä ei ole enää virkaa ihmisoikeuksien puolustamisessa, niin kuin ei ole työsuojelupiirillä virkaa työoikeuksien puolustamisessa. Sen on myöntänyt myös eräs SAK:n aluejohtaja. Hänen mielestään me ”kirjoitamme täyttä asiaa.” Hyvä niin.

SAK on nimittäin huolestunut siitä, että ko. ongelmat pahenevat ja laajenevat, koska päättäjiltä jää huomaamatta kuinka firmat, joita ei sido minkään valtakunnan työehtosopimukset, eivät noudata työsuojelupiirien palkkasuosituksia. (Muistutamme, että palkkasuositusten noudattaminen nostaisi työntekijän tulot maagisen 1019 yläpuolelle, ja muistutamme myös, että työehtosopimus ei sido MediaPexiä siksi, että rötösherrat eivät halua kuulua Erityisalojen työnantajaliittoon, koska silloin työehtosopimus olisi automaattisesti yleissitova. Rötösherrat säästävät rahaa välttämällä ylimääräisiä kuluja kuten sairausajanpalkan maksua ja kohtuullisen pohjapalkan maksua.)

Palkkasuositus on siis pelkkä suositus. Toisin sanoen rötösherrat eivät riko lakia. Mutta: Armin Meiwes ei rikkonut Saksan lakia syödessään homoseksuaalin raakaa lihaa, koska kannibalismia ei ollut kriminalisoitu vuonna 2001. (Tärkeä muistutus Saksa-turisteille.)

Ja tärkeä muistutus telemarkkinoinnista kiinnostuneille: Suomen laki ei ole kriminalisoinut työoikeuksien riistoa. Siksi blogimme kirvoittaa keskustelua erään rötösherrain taskuraha-automaatin moraalista. Moraalia ei ole. Joten haluatko uhrata itsesi, ystäväsi tai lapsesi Rötösherran alttarille?

Jos et, liity yhteen (tai jokaiseen) FB-ryhmään niin saat aina ilmoituksen uusista pamfleteista.

MediaPex macht frei
Rötösherrat hi_teen? tai
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina

Alaston lakkoase 1

Valehtelija perui puheensa, Hirviö nieli sylkemänsä rupisammakon. Rötösherra poisti vastineen kotisivuiltaan yksipuolisen keskustelumme tuloksena. Pyysimme kovempia pähkinöitä, ei ympäripyöreitä pullia.

Rötösherran hehkuttama "keskustelu" paljastui siten täydelliseksi vaikenemiseksi. Mitä se tarkoittaa? Tajusiko Rötösherra naurettavan valheensa läpinäkyvyyden? Vai yrittääkö Rötösherra vaientaa keskustelun vaikenemalla? Vai katosiko vastine siksi, että se todisti ettei kaikki ole sitä miltä näyttää?

Silmien sulkeminen kritiikiltä ei kuitenkaan poista kantapäähän uponnutta naulaa. Naula on julkisuus, verenmyrkytys on alkanut. Koska Rötösherran moraali on rapakunnossa, Oikeuden siemen itää epäoikeudenmukaisissa aivoissa clostridium tetania, joka aiheuttaa lievimmillään pahoinvointia, ääritapauksessa kooman, ja Rötösfirman kuoleman.

Ko. infektio on suomenkieliseltä nimeltään Työtaistelu. Työtaistelu on työoikeuksien vaatimista. Työoikeuksia vaativat tyytymättömät. Kun riisto ahdistaa, rukkaset laitetaan naulaan.

MediaPexin ”500 tyytyväistä työntekijää” on pelkkä 23-kirjaiminen lauseke eikä vastaavuutta todellisuuteen ole: riistetty puhetyöläinen miettii aina huonoina aikoina Oikean Työpaikan etsimistä.

Miksi MediaPexin tyytymätön Puhetyöläinen ei siis työtaistele? Eikö häntä ole riistetty muka tarpeeksi? Vai onko Puhetyöläinen masokisti? Taivaanrannanmaalari? Uskooko hän ihmeeseen? Uskooko hän kehittyvänsä MediaPexin mustan propagandan lupaamaksi huippu-myyjäksi? Vai luuleeko Puhetyöläinen, että rötösherrat parantavat tapansa ja antavat sen, mikä Puhetyöläiselle kuuluu?

Harhaluulo. Rötösherrat eivät anna mitään. Kohtalo on Puhetyöläisen omissa käsissä. Oikeuslaitos ei auta, hallitus ei auta, ammattiliitto ei auta. Puhetyöläinen on kuin vanhainkodilla makaava mummo: jos mummo ei kilju vaipanvaihtoa, paskat muhivat pöksyissä. Oma vika, mitäs ei valita, sanoo kahvilla istuva hoitaja. Kahvilla istuu myös hallitus ja ammattiliitto. Puhetyöläisen on itse puolustettava oikeuksiaan.

Puhetyöläinen, ryhdy lakkoon. Lakko on yksinkertainen toimenpide, siihen ei tarvita mitään. Sinä joka olet myyntitoimistossa missä maksetaan takuupalkkaa, älä soita enää yhtään puhelua ennen kuin eteesi on tuotu lakia kunnioittava työsopimus. Ja Sinä joka olet pohjapalkattoman myyntitoimiston orja, parempi kun jäät kotiin ennen kuin lakia kunnioittava työsopimus on tarjolla.

Puhetyöläinen, kun jäät kotiin, rötösherrat reagoivat. Hätääntyneenä ehkä säikähdät: ”Jos en mene töihin, saan nuhtelut, varoituksen, jopa potkut!”

Ei pidä paikkaansa. Päälliköt voivat uhitella, mutta ei heistä ole mihinkään. Tiedämme sen, koska olimme itse päälliköitä. Jos puhetyöläinen ei myy (tai tule töihin), minkä päällikkö sille voi? Sitä paitsi se on rötösherrain itsensä myöntämä tosiasia, että MediaPexin menestys lepää vain ja ainostaan Puhetyöläisen äänihuulilla. Jos Puhetyöläistä ei ole, firmaa ei ole. Eikä MediaPexin kaltaisella rötösfirmalla ole varaa potkaista yhtä ainutta Puhetyöläistä pihalle: firman suurin ongelma on sitoa nykyiset Puhetyöläiset karsinaansa. Jokainen joka lähtee, on menetys, koska uuden saalistaminen on työn ja tuskan takana. Moniko vapaa kansalainen alistuu vapaaehtoisesti pahimmillaan 0–600 euron orjaksi? Siksi sinun ei tarvitse potkuja pelätä, ja siksi sinun on tartuttava lakkoaseeseen ja mietittävä: Haluatko sen mikä sinulle kuuluu? Haluatko jatkaa nykyisessä orjatyövoimalaitoksessa? Vai haluatko ehkä oikean työnantajan? Jos haluat jatkaa, mutta haluat sen mikä sinulle kuuluu, lakko on ainoa tapa saada se. Lakkoase on tehokas väline uhmata Rötösherraa, jolla on valta, mutta joka ei käytä valtaansa ikinä sinun eduksesi.

Puhetyöläinen: ota työoikeus omiin käsiisi.

Rötösherran vastineen paloittelu

Eräs tukijamme totesi, että MediaPexin vastine on ympäripyöreä pulla. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että vastine on mediapexiläistä mustaa propagandaa. Uppoavan merirosvolaivan kapteeni yrittää epätoivoisesti uskotella sinisilmäisille työnhakijoille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille, että kaikki on hyvin, vaikka kaikki on päin persettä.

1. Jos rötösryhmä ”uskoo kannustavuuteen”, niin miksi MediaPexin pohjapalkat ovat pahimmillaan 0–5 €/h, kun vanhassa Puhelinpalveluja ja yhteiskeskuksia koskevassa Työehtosopimuksessa ei edes koululaisille tarjottu niin surkeaa pohjapalkkaa?

2. Jos rötösryhmä ”uskoo kannustavuuteen”, niin miksi MediaPexin työntekijöillä ei ole oikeutta edes 12 tuntisena työpäivänä ruokataukoon, vaan jokainen ruokatauko vähennetään työajasta ja siten palkasta?

3. Jos rötösryhmä ”uskoo kannustavuuteen”, niin miksi MediaPexin puhetyöläisten aamuvuoro alkaa 08:45, vaikka palkka alkaa juosta vasta 09:00? Mitä kannustavaa on tehdä vuodessa yli 50 tuntia palkatonta työtä?

4. Jos rötösryhmä ”uskoo kannustavuuteen”, niin miksi toimiston päälliköiden palkkaus poljetaan surkeampaan silloin kun toimiston tulos on aiempaa parempi? Onko ”kannustavaa” se, että myyntipäällikkö hakee sossusta rahat vuokranmaksuun, ja suunnittelee vielä lainan hakemista pankista, koska MediaPexin ”kannustavuus” ei riitä elämiseen? (No saahan kuukauden viimeisenä perjantaina karamellin. Parempi Päivä, Enkkapäivä, Namusedän Lempipäivä...)

5. Jos rötösryhmä ”tulee myös jatkossa panostamaan reiluuteen”, niin onko reilua valehdella vastineessa sairaslomapalkan paikallisesta sopimisesta? Kun kysyimme eräältä aluemyyntipäälliköltä (kahdesti) miksi MediaPex ei maksa sairausajan palkkaa, hän vastasi: ”Firma ei maksa.” Piste. Samaa "paikallista sopimista" harrastavat toimistojen päälliköt. Heidän on pakko koska MediaPex ei harrasta sairauslomapalkan paikallista sopimista.

6. Jos rötösryhmä väittää olevansa ”luotettava toimija”, niin miksi MediaPexin työntekijät pakotetaan valehtelemaan jokaiselle kuluttajalle, että ”olet ollut ennenkin asiakkaana”, ”teille on lähetetty tarjouskuponki” tai ”teille on lähetetty näytenumero”, vaikka kuluttajalla ei olisi välttämättä mitään tekemistä MediaPexin tai kustantamon kanssa, tai kuluttajalle ei olisi koskaan lähetetty kuponkia tai näytenumeroa? Kuuluuko ”luotettavan toimijan” toimintaan valehtelu?

7. Onko ”luotettava toimija” myös sellainen, joka harrastaa ”Forman nettiperuutuksen”-tapaista epäoikeudenmukaista kaupanedistämistä, minkä viime perjantain pamfletissa paljastimme?

8. Onko ”luotettava toimija” myös sellainen, joka valehtelee toimiston päälliköille erään toisen toimiston tuloksista luodakseen sitä kuuluisaa illuusiota, kuplaa, joka poksahtaa kun päälliköt itse kysyvät puheenolleesta toimistosta todellisia tuloksia? Tarkoittaako MediaPexin ”avoin sisäinen viestintä” silmitöntä valehtelua?

9. Jos rötösryhmä ”tulee myös jatkossa panostamaan reiluuteen”, niin miksi MediaPex ei kuulu Erityispalveluiden työnantajaliittoon? Olemme nimittäin rötösherrain kanssa samaa mieltä ainoastaan yhdestä asiasta: ”Kasvu ei ole mahdollista ilman hyvää ja osaavaa henkilöstöä.” Nimenomaan. Ja tuon hyvän ja osaavan (silmiinkustun) henkilöstön poljetuista oikeuksista koko tämä keskustelu on saanut alkunsa. Rötösherrat jaksavat kyllä mielistellä puhetyöläistä karamellillä, mutta kohtuullista ja tavanomaista palkkaa, ja sairausajan palkkaa se ei suostu maksamaan. Miksi? Siksi, että se olisi pois Rötösherralta itseltään. Mutta jos MediaPex kuuluisi EK:n, niin silloin Työehtosopimus katkaisisi Rötösherran kynnet, ja työntekijöiden perusoikeuksia kunnioitettaisiin. Epäkohdat ratkeaisivat automaattisesti. Mutta koska MediaPex ei ole reilu, ei kannustava, eikä luotettava toimija, se ei halua antaa puhetyöläisilleen sitä, mikä heille kuuluu.

10. Ja kuinka rötösherrat ovatkin sattuneet juuri näinä päivinä ”selvittämään (jotain) tulkintaa”, kun blogimme on ryhtynyt paljastamaan tosiasioita tuosta ”luotettavasta ja avoimesta toimijasta”? Eikö tuollainen ”tulkinnan selvittely” kuulosta pelkältä hätävalheelta?

Näillä 10 pikkuhuomautuksella pudotimme pohjan Rötösherran läpilahosta purresta. Voi siis kysyä, millaisiin valheisiin Rötösherra on jatkossa valmis tukkiakseen vuodot?

Rötösherran ja Kokoomuksen kuherruskuukausi

Suomi on siitä outo oikeusvaltio, ettei kaikkien tarvitse kunnioittaa lakeja. Jos lakiin on kirjoitettu, että työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, niin Rötösherra voi pyyhkiä lailla perseensä hallituksen rähmivän silmän alla. Ja sitten kun kansalaisjournalistit nykäisevät hallitusta hihasta, niin yksi kokoomuslainen alkaa syytellä haukkumisesta. Hullu ämmä, naapurimme sanoisi.

Niin juuri. Mehän vain kysyimme onko Ulla Karvo paholaisen asianajaja, ja mikä pelottavinta, Karvo ei kieltänyt sitä. Ja outoa myös se, ettei muita kokoomuslaisia kiinnosta onko heidän joukossaan Paholaisen asianajaja, tai jopa palvoja. On siis täysin mahdollista, että kokoomuksen ryhmäkokouksissa tehdään aivan muuta kuin juodaan pullakahvia. Mitä? Sitä kansa ei halua edes kuvitella.

Mutta ko. joukkiolla on tällä hetkellä valta kirjoittaa ja uudelleen kirjoittaa sitä kirjaa, jota Suomen laiksi kutsutaan. Kyseistä tiiliskivi-romaania sen enempää referoimatta muistutamme, että jos kansalainen veneilee ilman liivejä, häntä voidaan rangaista. Jos kansalainen autoilee ylinopeutta (tyhjällä autiolla käyttämättömällä) tiellä, häntä voidaan rangaista. Jos kansalainen tiputtaa pontikkaa janoonsa, häntä voidaan rangaista. Mutta kun Rötösherra riistää työntekijöidensä perusoikeudet, varastaa heidän rahansa, niin Rötösherraa suojellaan.

Suomen laki onkin sellainen runokokoelma, että sillä läimitään kansalaista korville kaikista mitättömistä virheistä, erehdyksistä, ja kömmähdyksistä joista ei aiheudu harmia kenellekään, samalla kun sillä suojellaan järjestelmällistä riistoa harjoittavaa Rötösherraa. Voi siis kysyä, onko Suomen laki kirjoitettu palvelemaan Rötösherraa ja alistamaan kansaa? Ja mikä sitten erottaa kansalaisen ja Rötösherran? Kravattiko? Tuo kurkkuun sidottu lärpäke? Antaako sellainen oikeuden tehdä mitä huvittaa? Alistaa ja riistää? Varastaa ja orjuuttaa?

Näitä kysymyksiä pohtiessa alkaa aina hirvittää: Osta kravatti ja sikaile, niin sinut palkitaan. Ja Suomiko oikeusvaltio?

Onneksi paholaisen asianajajien joukkoon on livahtanut Iso Mies pohjoisesta. Emme tarkoita Väyrysen Paavoa, tuota politiikan jättiläistä, joka ei edelleenkään ole jaksanut kommentoida MediaPexin rötöstelyä. Tarkoitamme Esko-Juhani Tennilää. Hän on ollut meihin yhteydessä. Siitä suurkiitos Esko-Juhanille ja hänen avustajalleen Auli Herttuaiselle. He ovat sanoneet, että me olemme liikkeellä oikealla asialla. Me olemme sitoutumattomia, he tietävät sen, eikä heillä ole mitään tekemistä vennamolaisen retoriikan kanssa. Mutta työoikeuksien puolustajina he näkevät asioiden taakse eivätkä takerru pintarakenteeseen toisin kuin kokoomuksen Karvo, joka ilmeisesti miettii sitä, pitäisikö tukka sittenkin värjätä punaiseksi, jotta epäkohta korjaantuisi. Mutta kampaajalla käynti ei maailmaa pelasta, joten Karvo voisi ottaa mallia Tennilästä ja tunnustaa ääneen, kuinka surkea riistettyjen asema on. Ymmärrämme, että tunnustaminen ei kaikilta luonnistu. Se on valitettavaa. Kokoomus istuu hallituksessa, hallituksella on enemmistö eduskunnassa, ja eduskunta voi säätää lakeja, joilla Rötösherrojen porsastelut voidaan lopettaa - jos siihen vain löytyy tahtoa. Missä siis hyvä tahto?

Ei ainakaan Kokoomuksen ryhmäkokouksissa. Tiedä vaikka Rötösherrat kantaisivat sinne lehtiä jopa kotiin vietäväksi. Voi siis kysyä: onko korruptio räjähtänyt Kokoomuksen käsiin? Suomessahan on aina ollut korruptiota, on edelleen, ja tulee olemaan, ja siksi epäkohdat kiusaavat kansaa. Jos valtiokoneisto toimisi niin kuin junan vessa, Rötösherrat pysyisivät Herran nuhteessa. (Puusilmille tiedoksi: Älkää peljätkö, edellinen lause oli vain vertauskuva.)

Korostamme siis vielä Tennilän arvostettavaa elettä, jolla ei epäkohtaa välttämättä heti korjata. Mutta on se parempi kuin Karvon välinpitämättömyys. Karvoa ei siis kiinnosta riisto, vaan se miltä oma pärstä äänestäjän silmissä näyttää. Eikä siinä mitään, Karvo on ikäisekseen komia nainen. Onnittelut! Mutta kun ilmoitimme hänelle koko oikeudenmukaista maailmaa kiinnostavasta blogistamme, niin Karvo kiiruhti kiillottamaan vain imagoaan. Totta kai hän tykkää hyvinpalkatusta työstä isossa kivitalossa Helsingin keskustassa. Miksi ei tykkäisi? Stockmanille ja Tallinnaan pääsee tuossa tuokiossa, palkka riittää parturissa käyntiin ja työn ohessa jää aikaa haukkua niitä, jotka uskaltavat taistella työoikeuksiensa puolesta.

Ihmetys ei ollutkaan suuri, kun ilmoitimme Karvon välinpitämättömyydestä hänen puoluekavereilleen. 52 kokoomuslaisesta vain kaksi kommentoi tapausta: Hemmingin Hanna-Leena ilmoitti, että on parempi kun Karvo kommentoi itse sanomisiaan, ja Karhuvaaran Arja vain kiitteli tiedosta. Olkaa hyvä vaan. Muut vaikenevat. Kokoomus. On siinäkin puolue. Kun blondi hölmöilee niin muut kääntävät selkänsä. ”Hoitakoon itse mokailunsa...” Ja tuollainen puolue miehittää eduskuntaa. Voi siis hyvällä syyllä kysyä, löytyykö Kokoomuksesta enemmänkin välinpitämättömiä blondeja? (Naapurimme huutaa taas, että löytyy). Selvä. Mutta tämän paljastuksen jälkeen yksikään rehellinen kansalainen ei äänestä ensi vaaleissa kokoomuksen karvoja, vaan ainoastaan ne, jotka välinpitämättömyydestä hyötyvät. Eli Rötösherrat. Siksi tulevalle ex-kansanedustaja Karvolle ei jää muuta vaihtoehdota kuin etsiä ensi vaalien jälkeen uusia töitä, mennä vaikka MediaPexille myymään Apua ilman takuupalkkaa ja sairausajan palkkaa.

Ja silloin se alkaa. Itku ja hampaiden kiristely. Ulla, laske siinä sitten senttisi. Kertyykö niistä maaginen 1052? Entä jos sairastut? Millä silloin elät? Vuokra? Puhelinlasku? Tyttären uudet jumppatossut? Miten sitten suu pannaan? Harmittaako? Varmasti, ja kun tuo 1052 ei täyty, niin sitten on parempi jäädä orjaksi kuin ruveta työttömäksi. Sitäkö haluat? Kansanedustajasta orjaksi? Huh-huh! Siinä vasta CV. Olisiko sittenkin pitänyt käyttää kansanedustajan ura vähän hyödellisemmin? Laittaa Rötösherrat kuriin? Taata työläisille asianmukainen ja kohtuullinen palkka ja sairausajan palkka? Mieti nyt. Valta on vielä sinulla. Mieti, haluatko ensi vaaleissa pienen ihmisen äänen vai oletko laskenut, että Rötösherrojen äänet riittävät uusintakierrokselle Suomen suurimpaan sirkukseen? Tai saahan niillä Rötösherrojen rahoilla näyttävät vaalimainokset, kampaukset ja jakkupuvut. Ja nehän pelin ratkaisee: jakkupuvut ja kasvonkohotukset. Eihän vaalivoittoon muuta tarvita. Vain rahaa. Ja sitähän Rötösherroilta löytyy. Siispä antaa Rötösherran rötöstellä vaalikampanjarahaa, ei pienen ihmisen tuska Kokoomuksen ryhmäkokoukseen kuulu.

Köyhät kyykkyyn! kiljuu Kansallinen kokoomus.

Jälkikirjoitus rehelliselle kansalle
Liittymällä johonkin seuraavista (tai kaikkiin) FB-ryhmiin, saat ilmoituksen blogiin päivitettävistä pamfleteista.
Rötösherrat hi*teen?
MediaPex macht frei
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina

MediaPexin Perikato. Osa I

Moraalittomuus on mierontiensä kulkenut. Tämän pamfletin aikana Rötösherra hikoilee kuin Führer huhtikuun 30. päivänä 1945. Vaihtoehtoja on enää yksi: maksaa puhetyöläisille sairausajanpalkkaa, ja kohtuullista ja asianmukaista palkkaa.

Moraalittomuuteen liittyy olennaisesti epärehellisyys, ja epärehellisyyteen valehtelu. Ja kun valheita syljetään tarpeeksi, niistä syntyy verkko joka leviää yhteiskuntaan kuin syöpä. Ja tuo valheidenverkko on ainoa MediaPexiä hengissä pitävä voima. Se on Rötösherrojen luomus. Oikotie rikkauteen, mutta myös kiitotie Perikatoon.

Totuuden raikas tuuli repii valheidenverkot yhdessä yössä. Niin kävi vuonna 1998. Silloin hovioikeuden mielestä MediaPexin entisen toimitusjohtajan Peter Nybergin vaimo Anja Nyberg "syyllistyi veljensä Antti Alastalon kanssa törkeään velallisen epärehellisyyteen.” Näin sanotaan Talouselämän verkkosivuilla. Toimittaja Jyrki Alkio toteaa suoraan, että Sentican sijoitusjohtaja Wentzelin kehumat perusasiat eivät olleet kunnossa MediaPexin edeltäjässä Lustimossa: ”Lustimo myi liiketoimintansa syksyllä 1998 MediaPexille. Sen jälkeen yhtiön rahavarat siirrettiin verottajan tavoittamattomiin.”

Joten onko enää epäselvää minkälaisesta alkulimasta Rötösherrojen nykyinen rahasampo on peräisin? Emme syytä valheenverkosta puhetyöläisiä, sillä tapana ei ole syyttää keskitysleireistä nöyryytettyjä saksalaisia. Pajunköysi on Rötösherran punoma. Mutta koska valheenverkko on valtava, voimme paljastaa siitä vain pienen osan kerrallaan:

”Valehtelu asikkaille ja sidosryhmille”

Jos puhetyöläistä käsketään hehkuttamaan kylkiäisenä desing-tuotetta, jonka sijasta kuluttaja saa hikiset jumppatossut, onko se harhaanjohtavaa myynnin edistämistä? On. Jos puhetyöläistä käsketään lupaamaan risteilylahjakortti, joka on voimassa huhtikuun loppuun asti, mutta jonka kuluttaja saa vasta äitienpäivänä, onko se harhaanjohtavaa myynnin edistämistä? On. Jos puhetyöläistä käsketään lupaamaan Kotivinkin Jouluherkut-erikoisnumero jouluun mennessä, mutta jonka kuluttaja saa laskiaisena, onko se harhaanjohtavaa myynnin edistämistä? On. (Tietenkin jouluherkuista voi leipoa laskiaispullia, ja jopa pääsiäiskakkuja, mutta...) Ja jos puhetyöläistä käsketään myymään 6 kuukauden tilausjaksoa, joka ”ei velvoita jatkotilauksiin”, mutta joka on kestotilaus minkä kuluttaja joutuu itse muuttamaan määräaikaiseksi, onko se rehellistä puhetta? Ei.

Jälkimmäisin kusetus on peräisin kustantajien munasta, joka siittää epäsikiö-järjestelmiä jotta kuluttajan olisi mahdoton päästä lehdistä eroon. Esimerkiksi Forma-kustantamo lopetti syksyllä 2009 nettiperuutus-mahdollisuuden, koska sillä oli helppo muuttaa kestotilaukset määräaikaiseksi. Ja koska netti-peruutus oli tehokas keino suostutella kuluttajia, MediaPex lupasi peruuttaa tilaukset kuluttajan puolesta, ja ilmeisesti Formalta salassa, sillä Forma ei varmasti olisi hyväksynyt sitä, että MediaPex, jonka tarkoitus on myydä, myös peruttaa tilaukset, eli tökkii reikiä kustantamon rahapussiin. Mutta kun Forma lakkautti nettiperuutuksen, miten kuluttajille luvattujen peruutusten kävi?

Huonosti. Kuluttajat saivat peruuttaa tilaukset itse. Eli osa kuluttajista osti lehtiä vain siksi, että MediaPex lupasi peruuttaa jatkotilaukset kuluttajan puolesta. Ja tämä lupaus oli monen suostumus kaupanteolle. Mutta lupausta ei pystytty pitämään enää sen jälkeen, kun Forma oli sabotoinut nettiperuutuksen. Toisin sanoen: MediaPexin hengissä pysyminen perustuu harhaanjohtamiselle siksi, koska Rötösherrat haluavat rikastua epäeettisin keinoin, jollaista on myös sairausajan palkan maksamatta jättäminen.

Ja nyt meitä kiinnostaa se, että vieläkö Forman Jaakko Lempinen ja Yhtyneiden Kuvalehtien Markus Rouhiainen pitävät MediaPexiä "luotettavana"? Näin he ovat sanoneet PexPressissä, eli MediaPexin henkilöstö- ja sidosryhmälehdessä. Ja koska kysymys on niin mielenkiintoinen, olemme lähettäneet linkimme Formalle, Sanoma Magazinesille, A-lehdille ja Yhtyneille Kuvalehdille. Niitä varmasti kiinnostaa millaista mainosta MediaPex heille tuo, koska lehtikaupassa on kyse kustantamon maineesta. Ja maineessa on firman tulevaisuus. Sitä ei MediaPexillä enää ole.

”Tyhjän myyminen”

Kun yhden kustantamon rengiksi alistettu myyntitoimisto kauppaa Rötösherrojen ahneudessa myös toisten kustantamoiden lehtiä, puhetyöläinen ei valitettavasti voi tietää onko kuluttajalla ko. kustantajan karenssia, eli aikaa, jolloin uutta tilausta ei voi tehdä. Koska puhetyöläinen ei sitä tiedä, hän myy kuluttajalle lehden, joka ei välttämättä koskaan mene perille. Eli tehdään kaupat tuotteesta, jota ostaja ei saa. Onneksi kyse on jätepaperista eikä lääkkeistä, mutta siitä huolimatta tyhjän myyminen on kuluttajan harhaanjohtamista. Ja kukapa muu olisi syyllinen valehteluun kuin itse Rötösherra, joka ei pelkää mitään muuta kuin elintasonsa laskua.

Onneksi tyhjän myyminen ei heitä rikastuta, mutta se ei tee valehtelusta sen rehellisempää. Päinvastoin. Mutta siitä huolimatta Rötösherrat mainostavat firmaansa REILUN PELIN JÄSENinä. He kantavat otsassaan Asiakkuusmarkkinointiliiton leimaa, jonka Telemarkkinoinnin Käytännesäännöissä lukee mm. seuraavaa:

”Myyjä ei saa käyttää edistääkseen myyntiä totuudenvastaisia eikä harhaanjohtavia menettelytapoja.”
”Kylkiäiset eivät saa hallita myyjän myyntipuhetta, vaan päähuomio tulee kiinnittää myytävään tavaraan tai palveluun.”
”Sovelias soittoaika maanantaista perjantaihin on kello 9.00–20.30”

Rötösherrat rikkovat kaikkia em. sääntöjä. Jos kestotilaus on luvattu muuttaa kuluttajan puolesta määräaikaiseksi, jota ei kuitenkaan tehdä, se on harhaanjohtavaa myynnin edistämistä. Kun myyntineuvottelussa korostetaan risteilylahjakorttia, jota kuluttaja ei välttämättä koskaan saa, niin päähuomio ei ole tavarassa vaan kylkiäisessä. Ja sen lisäksi ainakin pohjoisimmassa konttorissa huijataan kansaa klo 21.00 asti. Eli herätellään mummoja yöunilta vain siksi, että Rötösherra haluaa heidän viimeiset rahansa. Ja kun tähän lisätään vielä se, että vaikka puhetyöläisellä on ”tiedonantovelvollisuus kertoa asiakkaalle, kuinka kauan tarjous on voimassa”, puhetyöläinen ei sitä voi kertoa, koska hän ei sitä tiedä, koska Rötösherrat eikä kustantamot sitä heille kerro. Ja siitä huolimatta Rötösherrat julistavat olevansa REILUN PELIN JÄSENiä. Siksi me haluamme tietää, mitä Kuluttajansuojavirasto sanoo tällaisesta sikailusta. Odotamme innolla viraston vastausta. Innolla odotamme myös Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän vastausta kysymykseen:

”Onko Ulla Karvo paholaisen asianajaja?”

Kysymys sisältää jo sen julkituodun tosiasian, että kun ilmoitimme helmikuun 25. päivä Karvolle Rötösherrojen moraalittomuudesta, Karvo vastasi näin:

”Epäoikeudenmukaisuuksia ja ongelmia löytynee kaikilta yhteiskunnan sektoreilta.”

Onko Karvolla kaikki siis kotona? Ei. Hän on eronnut. Mutta erosta huolimatta hän on edelleen oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari. Se tarkoittaa sitä, että hänen pitäisi tuntea oikea ja väärä, sillä laki on kirjaan kirjoitettua moraalia. Ja tässä yhteiskunnassa on (ainakin) ollut vallalla sellainen moraalikäsitys, että valehtelu on väärin, ja todenpuhuminen oikein. Ja nyt kun me puhumme totta, Rötösherrat uhkaavat meitä poliisitutkinnalla. Eikö se kuulosta juuri siltä, että Rötösherran sulkijalihas alkaa reistailla peflettiemme ristitulessa?

Vääryys ei kestä päivänvaloa. Hukkuvat tarttuvat oljenkorsiin. Rötösherrat kompuroivat tylsillä luistimillaan heikolla jäällä. Jää ritisee jo. Kaikkia ei voida pelastaa, mutta me ojennamme Rötösherroille nyrkkimme, josta sojottaa keskisormi. Tarttumalla siihen Rötösherrat voivat pelastua, sillä sormessamme on voima, joka litistää heidät maksamaan puhetyöläisilleen sekä sairausajan palkkaa että kohtuullista ja asianmukaista palkkaa. Keskisormemme siis opettaa moraalifilosofiaa, koska Kokoomuksen karvoista ei ole mihinkään. Vai onko Karvo välinpitämätön? Jos on, niin ovatko tuollaiset karvat kansanedustajapaikkansa arvoisia? Eivät! Sillä Suomen kansa on rehellistä toisin kuin Rötösherrat ja heitä suojelevat varatuomari-blondit. Eikä nyt riitä vain se, että käydään kampaajalla värjäämässä tukka punaiseksi. Nyt tarvitaan tekoja! Ja turha on Rötösherran poliisille itkeä, sillä konstaapeli Reinikainen nauraa itsensä hengiltä. Eihän kukaan ole niin ääliö, että lukisi näiltä riveiltä uhkauksia. Joten Rötösherra: joko tunnet kylmän hien valuvan? Jos et, taidat olla psykopaatti. Führer ainakin oli. Ja hän päätti päivänsä oman kätensä kautta.

Parempi piippu suden suussa

Viime päivinä Oikeustaistelua on kritisoitu siitä, että Puna Hilkka on työntänyt piipun vain yhden suden suuhun. Mutta koska Puna Hilkalla ei ole joukkotuhoaseita, hän ampuu sudet yksitellen. No ei Hilkka susia oikeasti ammu. Vertauskuvat ovat vain vertauskuvia, joten Hilkka nylkee sudet elävältä. No sekin oli vain vertauskuva.

Aktivistina Puna Hilkka rapsuttaa sutta korvan takaa heti kun se on jolkottanut neuvottelupöytään. Ilmaisimme nimittäin tänään olemassaolomme Rötösherroille, ja ehdotimme että jatkaisimme yhtä rakentavassa hengessä. Lauman alfa-uros vastasi klo 21:45 näin:

”Tiedoksenne että asia siirretään poliisitutkintaan siinä esiintyvien Mediapexin esimiehiin kohdistuvien uhkailujen ja perättömyyksien johdosta. IP-osoitteiden perusteella pystytään koneet ja tekijät tunnistamaan. Tiedossamme on ainakin Sodankylästä IP osoite joka on osallistunut kirjoitteluun. Mikäli omasta toimesta blogi suljetaan ja pysytään asiallisessa viestinnässä voidaan tutkinta peruuttaa.”

Saatuamme puheenvuoron, ilmoitimme seuraavaa:

”Hyvä että saatiin kissa pöydälle. Lukutaidoton lukee uhkauksia Raamatustakin. Perättömyyksiä ei ole. Vai maksatteko muka työntekijöillenne sairausloman palkkaa ja kohtuullista ja asianmukaista palkkaa? Ette. Ei siis perättömyyksiä. Ei siis uhkauksia.”

Se on totta, ja toinen tosiasia on se, että me haluamme neuvotella hyväksikäytön lopettamisesta, sillä ratkaisu on näin yksinkertainen:

MediaPex suostuu maksamaan työntekijöilleen sekä sairausajan palkkaa että kohtuullista ja tavanomaista palkkaa.

Tekemällä niin MediaPex osoittaa toimintansa olevan moraalisesti hyväksyttävää. Ja sitten kun lain vaatimia vähimmäisehtoja noudatetaan, se helpottaa työntekijöiden sitoutumista yritykseen, parantaa luottamusta, ilmapiiriä ja tulosta, joista ainoastaan jälkimainittu kiinnostaa Rötösherroja. Ja siinä he tekevät virheen, sillä ahneudesta johtuvat moraalittomat ratkaisut ovat väärin laskelmoituja.

Emme kuitenkaan puhu ”rikollisiin tekoihin johtaneesta sairaalloisesta ahneudesta”, sillä lakimiehemme mukaan ”rikos on teko tai laiminlyönti, josta on säädetty rangaistus rikoslaissa”. Siksi lakimiehemme ei suosittele ”asian kytkemistä rikoslakiin”. Mutta kuten jokainen tietää, Antti Veikko Ilmari Siltavuori ei ollut rikollinen ennen kuin oikeus oli langettanut tuomion. Siihen asti lastenraiskaaja-murhaaja-ruumiin-polttaja oli vain moraaliton kansalainen vähän samaan tapaan kuin kuka tahansa maailman monista rötösherroista.

Moraalittomat ratkaisut ovat väärin laskelmoitua, niin kuin jo sanoimme, koska rötösherrat luulevat saavuttavansa siten suuremman voiton: ahneudessaan herrat ovat kuin lampaita teurastava susilauma. Verenhimon sokaisemana sudet eivät huomaa Tuomaria, joka ampuu JULKAISE TEKSTI-painikkeella mielikuva-luoteja, jotka haavoittavat ja lopulta kellistävät lauman (jos elukat eivät suostu parantamaan tapojaan).

Edelliset kappaleet eivät ole vastaus kritiikkiin. Vastauksen annamme tässä:

Puna Hilkka ei voi syyttää Iso Pahaa Sutta raiskauksesta, ellei Puna Hilkalla ole todisteita siitä, että Susi on raiskannut hänet. Ja sitä paitsi perätön syyte olisi herjausta. Mutta nyt Puna Hilkka ei herjaa. Puha Hilkalla on todisteet siitä, että Rötösherran toiminta on moraalitonta. Siksi Puna Hilkka on työntänyt piipun vain yhden suden suuhun. Totta kai Hilkka työntäisi mielikuva-käsikranaatit kaikkien maailman rötösherrojen suihun, jos Hilkalla olisi verenpitävät todisteet.

Edellä mainitulla raiskaus-vertauksella olemme vaientaneet suurimman osa kriitikoista. Loput olemme vaientaneet tarinalla eräästä blondista.

Kun olimme ilmoittaneet MediaPexin harjoittamasta rötöstelystä seitsemälle kansanedustajalle, kokoomuksen Ulla Karvo vastasi meille näin:

”Epäoikeudenmukaisuuksia ja ongelmia löytynee kaikilta yhteiskunnan sektoreilta.”

Oi-joi! Karvon sanoista suorastaan paistaa palava halu parantaa maailmaa. Ilahduttavaa. Mutta tuollaiset palavahaluiset päättäjät ovat juuri niitä, jotka kannustavat susia lampaiden raateluun. Siksi me olemme vastanneet kriitikoillemme näin:

”Jos Kettu näkee Suden makaavan väkisin puolustuskyvytöntä Puna Hilkkaa, antaako se Ketulle oikeuden tehdä samoin?”

Ei todellakaan! Toisten pahuus ei anna kenellekään oikeutta pahuuteen. Tämä siitä huolimatta, että emme usko Jumalaan, emme Kantiin, emme suomalaisen käsipalloilun tulevaisuuteen. Mutta me uskomme erään ristiinnaulitun kansankiihottajan opetukseen, jota eräs filosofi kutsui kategoriseksi imperatiiviksi:

”Tee toisille niin kuin haluat itsellesi tehtävän.”

Haluavatko Rötösherra siis taloudelliseen tilanteeseen, jossa he horjuvat vaakalaudalla kuin Tivolissa, missä yksi onnellinen viskoo palloilla maalitaulua jotta keinulauta repsahtaisi, ja herra putoaisi tervaan ja höyheniin? (Edellä kuvatussa tilanteessa nimittäin rimpuilevat MediaPexin puhetyöläiset, koska heille ei makseta asianmukaista ja kohtuullista palkkaa, eikä sairausajan palkkaa.)

Mutta sitähän Rötösherra näköjään haluaa. Tervaa ja höyheniä. Miksi muuten Rötösherra on niin sokeita, että luulee pystyvänsä polkemaan työntekijöiden oikeuksia ilman, että yksikään avaa suutaan? Rötösherra suorastaan kaivaa verta nenästään. Mutta sitä iloa me emme Herralle suo. Ei! Me emme sotke nyrkkejämme sontaan. Puna Hilkka pitää ennemmin piipun Suden suussa niin kauan kunnes Susi nostaa tassunsa ja ulvoo:

”Nälkä.”

Ja nälkä Sudelle tulee ennemmin tai myöhemmin, koska valtaosa saamastamme palautteesta on ollut kannustavaa, ja jos yhdessä asiassa olemme samaa mieltä Veikko Vennamon Sirkka-vaimo-vainaan kanssa, niin siitä, että kyllä kansa tietää.

Ja kyllähän kansa tietää. Jokainen kohtaamamme entinen tai nykyinen puhetyöläinen on sanonut, että Sanamme on tosi. Haluamme kuitenkin korostaa, että emme puhu, vaan paljastamme totuuden, ja paljastukset tulevat jatkumaan niin pitkään kunnes Susi on revitty teko-turkistaan. Ja sinä päivänä kun jokainen kansalainen on kuullut totuuden MediaPexistä, kukaan älyllinen olento ei siihen firmaan koske. Ja sinä päivänä kun Totuus on kansan tiedossa, jokainen, joka kuulee sanan MediaPex, yhdistää nimeen moraalittoman yritystoiminnan, työntekijöiden hyväksikäytön ja työoikeuksien polkemisen. Ja sinä päivänä kukaan ei enää lankea MediaPexin rekrytointi-propagandaan, eikä yksikään eettistä liiketoimintaa harjoittava yritys tee kauppaa MediaPexin kanssa. Ja sinä päivänä nykyiset puhetyöläiset ovat pudottaneet sankaluurinsa eikä uusi käsi kuuloketta nosta. Ja sinä päivänä MediaPexin toimistoissa vallitsee aution maan hiljaisuus.

Parempi Päivä on Enkkapäivä eli Namusedän Juhlapäivä

Rötösherralle tiedoksi: ”Epäkohdista puhuminen ei ole lain tarkoittamaa liike- ja ammattisalaisuuksien rikkomista.” Niin on lakimiehemme sanonut. Siksi tässä pamfletissa paljastettavat epäkohdat eivät ole yrityssalaisuuksia, vaan ehkäpä sairain pakkotyön muoto, jota maassamme on esiintynyt sitten maaorjuuden.

Ylihuomenna on kuukauden viimeinen perjantai. Se tietää jälleen henkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä MediaPexin 200-500 puhetyöläiselle. ”En siis vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina!”

Rötösherra hellittelee ylihuomista kidutusta nimillä Parempi Päivä ja Enkkapäivä. Rakkaalla lapsella on kaksi nimeä, mutta me annamme sille kolmannen: Namusedän Juhlapäivä.

Todellisuudessa Parempi Päivä on parempi päivä vain Namusedän tilipussille. Puhetyöläisille ko. päivä on surujuhlien surujuhla, Pitkäperjantai, kärsimysnäytelmä, jonka me nyt tuomme koko kansan tietoisuuteen. Tarkoituksemme on saada Namusedän Juhlapäivästä myös kansallinen suruliputuspäivä myötätunnonosoitukseksi Rötösherran hyväksikäyttämille puhetyöläisille.

Namusedän Juhlapäivän taustalta löytyy jälleen ahneus. Halu tuplata jokaisen 26 toimiston päivämyynti. Koska rötösherrain ansiot ovat tulospalkkaus-logiikan mukaan sidottu yrityksen tulokseen, päivämyynnin tuplaaminen tietää rötösherroille kaksinkertaista tiliä. Lähtökohtaisesti emme tuomitse tarkoitusta, ainoastaan keinon.

Koska puhetyöläinen on ihminen eikä kone joka nenästä vääntämällä tuplaa myyntitehonsa, rötösherrat pakottavat ensinnäkin toimistojen esimiehet ympäripyöreään työpäivään. Käytännössä se tarkoittaa 14 tuntia (07:30–21:30). Vaihtoehtoja ei ole.

Esimiehet vuorostaan pakottavat puhetyöläiset venymään. Monet tyytyisivät normaaliin tuntimäärään, mutta pelkäävät joutuvansa nimittelyn kohteeksi. Yleisimmät haukkumasanat ovat petturi ja takinkääntäjä, ja koska puhetyöläiset tarvitsevat työyhteisönsä hyväksyntää, sosiaalisen paineen ahdistamina he suostuvat ylimääräisiin työtunteihin. Suostumus on sitova. Luvattu tuntimäärä on tehtävä. Kidutus on valmis alkamaan.

Kaksinkertainen myyntitavoite voi kuulostaa pelkältä luvulta, mutta puhetyöläisen korvien välissä todellisuus on toinen. Koska työ on tulospalkattua, ainoa asia millä on merkitystä, on tulos. Merkitystä on vain sillä, saavutetaanko kaksinkertaistetut tavoitteet vai ei.

Vaikka tavoitteet ovat vain lukuja, ne luovat suorituspaineita. Herkimmät menettävät yöunensa, rohkeimmat hakevat sairaslomaa, koska esimiehet painostavat puhetyöläisiä koko kärsimysnäytelmän ajan. Tehdyt kaupat kuulutetaan suureen ääneen. Se joka tekee kaupan, on huippu, mutta se joka ei tee, on mitätön paska (vaikka sitä ei ääneen lausuta).

Mutta muistakaamme, että esimiehet painostavat puhetyöläisiä vain siksi, että Rötösherrat painostavat esimiehiä. Normaalina työpäivänä Rötösherrat eivät pidä toimistoon jatkuvaa yhteyttä, mutta Namusedän Juhlapäivänä he hiostavat esimiehiä kuin kiimaiset koirat. Ja mikä muu Rötösherraa kiihottaisi kuin kaksinkertainen tilipussi, joka paisuu kuin puutteessa elävän kivespussi.

Rötösherran kätyrit huomauttanevat, että myös puhetyöläiset hyötyvät Namusedän Juhlapäivästä. Huomautus on osittain oikea. Mutta toimistoissa, joissa on jonkinlainen projekti ja erilainen palkkamalli, provision tai tuntipalkan nousu loppuu aina jossain vaiheessa. Sen jälkeen puhetyöläinen ei hyödy kaupanteosta toisin kuin rötösherroja, joita jokainen kauppa rikastuttaa. Ja se on ainoa syy pakkotyöjärjestelmälle, jossa puhetyöläinen ei hyödy suhteessa niin paljon kuin työpanos edellyttäisi.

Namusedän Juhlapäivä ei siis ole vähäpätöinen "pakkotyön" muoto. Kuvittele sellainen omalle työpaikallesi. Kuvittele, että esimies pakottaa sinut tekemään normaalia pidemmän työpäivän ja nostamaan työtehosi kaksinkertaiseksi, mutta vastineeksi et saa kaksinkertaista parannusta palkkaan.

”Jos eilen leivoit 6 tunnissa 1000 pullaa, niin leivo tänään 12 tunnissa 4000 pullaa!”

”Jos eilen teit 6 tunnissa 4 ohitusleikkausta, niin tee tänään 12 tunnissa 16 ohitusleikkausta!”

”Jos viimeksi ajoit Hangosta Utsjoelle ja takaisin, niin aja nyt sama reissu neljästi.”

Ja lisäksi koko Hanko-Utsjoki-Hanko-Utsjoki-Hanko-Utsjoki-Hanko-Utsjoki-Hanko-matkan esimies huohottaa niskaasi ja kyselee:

”No, miten menee?! Joko ollaan perillä?! Vieläkö on pitkä matka?!”

No jumalauta kyllä on! Mutta jos et suostu hommaan, olet petturi ja laiska ja vetämätön paska.

Jotta Namusedän Juhlapäivä ei tuntuisi niin kiduttavalta, Rötösherra on kompensoi kärsimystä karamellilla. Tarjolla on myös limsaa, energiajuomaa ja keksiä. Työpaikalla on nyyttikestit! Sokeripitoisilla elintarvikkeilla puhetyöläiset päihdytetään sokerihumalaan jotta he soittelisivat sekopäisinä ympäri Suomea. Ja sitten kilpaillaan! Voit voittaa laivanupotuksessa pinnin, vaikka sinulla ei olisi tukkaa. Voit voittaa 38-koon sukat, vaikka kengännumerosi olisi neli-seiska. Voittaa voittaa jopa kahvipaketin. Ja se on yhtä palkitseva kuin kaksinkertainen ansio.

Mutta koska pamflettimme tarkoitus ei ole vain kuvata Namusedän Juhlapäivän todellisuutta, vaan muuttaa se paremmaksi, annamme Lukijalle neuvon.

(1) Jos olet töissä MediaPexillä, hae Namusedän Juhlapäiväksi sairaslomatodistus ja vaadi Rötösherralta sairausajan palkka, johon sinulla on täysi oikeus. Jos Rötösherra ei suostu sitä maksamaan, voit ”hakea saatavasi oikeuden kautta”, kuten lakimiehemme on asian ilmaissut.

(2) Jos et ole töissä MediaPexillä, liity FB-ryhmään En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina, ja valista sitten perhettä, kavereita, tuttuja, sukulaisia, naapureita, työkavereita ja etenkin isovanhempia. Mummot ovat herkkiä ostamaan puhelinmyynnistä, joten pelasta mummosi.

Näillä yksinkertaisilla ohjeilla pyrimme siihen, että kun yksikään oikeutta rakastava kansalainen ei vastaa kuukauden viimeisenä perjantaina tuntemattomiin numeroihin, Rötösherra luopuu pakkotyöpäivästä huomattuaan, että moraalittomalla oman edun tavoittelulla ei saavuteta mitään. Maailmasta tulee siis parempi paikka. Mutta taisteluamme se ei lopeta.

Ylimääräinen uutislähetys: Rötösherran vastaisku

Suomalainen Työoikeus joutui eilen terrorihyökkäyksen kohteeksi Suomi24-sivustolla, missä Rötösherrojen kätyri syytti meitä mustamaalaamisesta. Kaikkien suomalaisten onneksi paikalla päivysti Puna Hilkka.

”Onko totuuden paljastaminen mustamaalaamista? Ei! Oliko keskitysleirien paljastaminen natsien mustamaalaamista? Ei! Pitäisikö epäkohdista vaieta ja antaa kusetuksen jatkua? Ei!”, Puna Hilkka julisti ja tyrmäsi terroristin lopullisesti seuraavilla sanoilla:

”Jos joku raiskaa sinut, onko raiskaajan tuomitseminen mustamaalaamista? Ei!”

Kiitoksena urheudesta, nimitimme Puna Hilkan sihteeriksemme ja lahjoitimme hänelle luotiliivit. Sankariteon uljautta ne eivät hyvitä. Kunnianosoitus on symbolinen. Luotiliiveissä aineellistuu Oikeustaistelumme vakavuus, sillä kenelläkään ei ole epäilystä siitä, etteikö Rötösherra olisi valmis mitä alhaisimpiin juonitteluihin.

Eilisestä terrorihyökkäyksestä syylliset pesivät kätensä manipuloimalla tekoon Arkhamista karanneen skitrofreenikon, jonka mielisairautta hyväksi käyttäen syylliset väittivät Totuutta mustamaalaukseksi. Häpeällistä!

Mutta olkoon tämä opetuksena siitä, ettei Rötösherra kaihda mitään. Lisäksi terroriteko todistaa sen, kuinka Rötösherra yrittää riistää valveutuneilta kansalaisilta sananvapauden, joka on turvattu Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälässä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklassa.

Voimme siis hyvällä omatunnolla kysyä: Eikö Rötösherralle riitä, että hän riistää puhetyöläisiltä sekä oikeuden sairausajan palkkaan että kohtuulliseen ja asianmukaiseen palkkaan? Eikö työoikeuksien polkeminen ole jo tarpeeksi? Aikooko Rötösherra nyt kajota kansalaisten perusoikeuksiin ja viedä meiltä sananvapauden? Uskallammeko enää liikkua yksin pimeässä? Uskallammeko avata postia kirjepommien pelossa?

Kyllä, meidän on pakko. On kuitenkin uskomatonta kuinka sairas Rötösherra on oman edun tavoittelussa, mutta onneksi emme ole yksin. Onneksi meillä on Puna Hilkan kaltaisia rohkeita Työikeuden puolustajia. Onneksi meillä on myös Facebookin tukiryhmät: todisteet koko kansan tuesta, ja siitä, että riistettyjen mitta on täysi. Viime päivinä täysin järkevät suomalaiset ovat nimittäin tarttuneet jo kättä pidempään ja sanoneet: ”Tukkapöllyä sellaisille mulkvisteille!”

Tunteenpurkaus on raju, mutta me ymmärrämme sen.

Emme tietenkään toivo, (mutta emme voi myöskään estää), että epäoikeudenmukaisuuteen kyllästynyt taittaa Rötösherran autosta antennin. Ei! Emme sitä toivo, koska omaisuus on laissa suojattu niin kuin sairausajanpalkkakin.

Emme myöskään toivo, (mutta emme voi tietenkään estää), että epäoikeudenmukaisuuteen kyllästynyt tarjoilee Rötösherralle aamupalaksi rystypurilaisen ja iltamyssyksi Molotovin cocktailin. Ei! Emme toivo nyrkkirautoja emmekä polttopulloja, koska kotirauha ja ruumiillinen koskemattomuus ovat lailla turvattuja oikeuksia niin kuin sairausajanpalkkakin.

Emme edelleenkään toivo, (mutta emme voi tietenkään estää), että joku epäoikeudenmukaisuuteen kyllästynyt nakkaa kananmunalla Rötösherraa silmään. Ei! Se olisi proteiinin tuhlausta, ja toiseksi pahoinpitely on häpeällistä niin kuin sairausajan palkan maksamatta jättäminenkin.

Siksi kehotamme kansalaisia rauhallisuuteen, vaikka tiedämme, että syvällä Etelä-Savon metsissä, kirkasvetisen Puulan rannoilla, oikeustaistelumme Jaloimmat ritarit ovat valmiit ratsastamaan äärimmäisyyksiin tämän(kin) epäkohdan korjaamiseksi. (Heinäkuussa 2000 he riisuivat Otto Mannisen patsaan pressusta, viranomaiset vain nauroivat.) Mutta malttakaahan mielenne. Oikeus tulee voittamaan tämänkin taistelun.

Huomautus kaikille oikeudenmukaisille kansalaisille
Edellä mainitut Facebookiin tukiryhmittymät ovat:
Rötösherrat hi*teen?
MediaPex macht frei,
ja
En vastaa tuntemattomiin numeroihin kuukauden viimeisenä perjantaina.
Liittymällä ryhmiin, saat reaaliaikaisen ilmoituksen blogiimme päivitettävistä pamfleteista.